Blogista

Hieman tilanneraporttia blogin puolelle kerta elämässäni tapahtuu muutoksia suuntaan, jos toiseenkin.

Olen saanut vuoden ajaksi opiskelupaikan päälle 600 kilometrin päästä, jolloin muutan sinne kahden viikon kuluttua. Keski-Suomeen rantaudun kuitenkin jo parin päivän sisällä. Kokoelmastani en ota mitään mukaan, kun kaikkea muuta tavaraa on niin paljon. Aluksi ajattelin, että edes sarjojen levyt voisi yrittää ängetä mukaan. Mutta jotenkin sekin tuntuu mahdottomalta operaatiolta. Ja toisaalta, jos animea tekee mieli katsoa, niin netti avaa tälle (sekä kuville) mahdollisuudet. Ei siis ole huolenhäivää.

Mitäs muuta? Olen kirjoitellut mm. Japan Popin ja Anime-lehden numeroista arvosteluita tänne valmiiksi. Jos niitä vaikka johonkin väliin postaisi. Olen saanut myös katsottua GNG:n japaniversion ja otettua siitä kaksi 5-7 minuutin videota. Niitä pitää ehkä vielä muokata pienesti. Itse vertailevaa tekstiä ei ole vielä syntynyt. Mutta eiköhän sen ehdi johonkin väliin.

Luonnosaiheita ja keskeneräisiä ideoita minulla on edelleen hirveästi. Ennemminkin olen huolissani siitä, että miten postaaminen onnistuu eri ympäristössä. Asun nimittäin asuntolassa yksin ja näin etukäteen minulla ei ole hajuakaan päivärutiineista. Jännittää suorastaan liikaa, saanko kirjoitettua ja miten. Vuosi tulee olemaan siitäkin haasteellinen, etten pääse mangoihini samalla tavalla käsiksi. Joitain postauksia ajatellen se harmittaa, mutta sitten pitää uskaltaa mennä omalla itsevarmuudella, tiedonmäärällä ja kokemuksella.

Weed-mangojen säilytyslaatikot ja Tähdenlennon 3. numeron olen tilannut. Mutta blogin puolella niistä tulee puhetta jahka käyn kotona. Tähdenlennon voin kenties saada helpommin haltuun.

Blogin puolelta ei näin muuta ihmeellistä. Juonitiivistelmiä ei ole tulossa ikuisuuksiin muuttoni takia. Mutta tämä ei kuitenkaan estä ehdottomasti toivepostauksia.

Anime vs. manga-kuolema (osa 2)

Käsittelin GDW:n kuolemia jo aiemmassa postauksessa, jolloin tämä on toinen osa siitä. Tähän osaan pääsevät mukaan mm. Sakura, Stone ja Toubei.

Sakuran kuolema

Sakuran kuolema on aika samantyyppinen niin mangassa kuin animessa. Mutta löydettävissä olevissa eroavaisuuksissakin oli sellaisia, joista pidin ja en pitänyt.

Animessa Weed on tuonut Smithin, GB:n ja Sasuken mukanaan tapaamaan äitiään. Puhetta riittää niin Ginistä kuin ZTB-iskusta. Keskustelun päätteeksi Weed huomaa äitinsä horjahtaneena maassa. Sakura käskee Smithiä viemään poikansa Ohuun. 

Mangassa GB saa tehtäväksi etsiä jotain syötävää ja lähtee variksien suuntaan tästä syystä. Hän näkee kuinka yksi variksista on vienyt Weediltä linnun ja miten ne ovat muutenkin kaksikon ympäröimänä. GB hätyyttää linnut ja Sakura muistaa koiran tämän aiemmasta ystävällisyydestään. Naaras alkaa yskiä, GB:n tehtävä on viedä Weed isänsä luo ja Sakura kuolee hiljalleen tätä toivoen.

Pidän animen versiossa siitä, että animessa on onnistuttu yhdistämään Smithin ja Sakuran suhde niin koskettavasti. Samalla siinä käydään Ginin ja Smithinkin välejä. Tästä tulee nostalgia- ja tunneryöppy vanhalle fanille, jolloin toteutus on onnistunut. Pidän ennen kaikkea Smithin paikasta kohtauksessa. Hän kuuluu Sakuran läheisiin, jolloin kuolema on sekä Smithille että Weedille raskas. Smithillä on oma yhteytensä Sakuraan ja Giniin, jolloin tuntuu oikealta että hän veisi tehtävän loppuun. Weedin isänsä luo. GB ja Sasuke ovat vähän vieraampia tässä tilanteessa, jolloin he osaavat olla hieman taaempana. Mutta kyllä heitäkin tapahtuma koskettaa ja he yrittävät tukea Weediä. Eli hahmojen sijoitus on tehty täysin oikein roolin ja suhteiden mukaan.

Mangan versio on siitä hieno, että Sakura oikeasti pääsee kiittämään GB:tä saamastaan avusta. Lisäksi naaraan kuolema ei tapahdu silmänräpäyksessä, vaan vaiheittain. Tähän ehtii lukijakin varautua. Myös Weedin suhdetta äitiinsä on kuvattu paljon enemmän siitä näkökulmasta, miten pentu tarvitsee vielä äitiään, pentu on avuton jos äiti kuolee jne. Pidän siitä, miten Weediltä tulee tällainen puoli esiin ja sen annetaan olla pentu, eikä vaadita ylipäällikkyyttä heti äidin kuoleman jälkeen.

Animen kuolemassa minua häiritsee juuri tuo, miten Weedin ja äidin suhde ei ole niin tärkeä/erityinen. Tällöin mukana on ollut ehkä liikaa turhaa hätäilyä ja kuoleminen on toisaalta sattunut outoon hetkeen. Ehkä siitä olisi pitänyt olla jo vähän ennemmin merkkejä? Mangassa taas häiritsee ajatus siitä, etteivät Weed ja Sakura pärjää. He ovat kuin heitteillä ja Weed on vieläpä epäonnistunut tehtävässään, jolloin ulkopuolisen, GB:n tulee auttaa. Tämä ei anna Weedistä siis hyvää kuvaa ja se ikään kuin syyttää hahmoa enemmän. GB on vähän huono olemaan Weedin rinnalla, kun hän ei voi tehtä Sakuran kuollessa mitään (kukapa voisi) ja vaivaantumisen näkee. GB on vähän ulkopuolinen, vaikka hän tietää Ginin jne. Lisäksi hän on vielä aikeissa jättää Weedin.. Tällainen tunteettomuus sattuu jotenkin pahasti.

Sanoisin animea paremmaksi versioksi juuri sen takia, ettei Weed ole kärsinyt siinä samalla tavalla. Näkökulma Sakuran kuolemalle on paljon parempi.

Stonen kuolema

Stone kokee karun kohtalon, kun hän tulee Hougenin tappamaksi epäonnistumisen takia. Kamakirin joukko ei nimittäin onnistunut löytämään Giniä ja Kyoshiroa. Stone vie tämän tiedon eteenpäin huonolla lopputuloksella.

Mangassa käydään kohtaaminen Kamakirin ja Hougenin välillä. Kumpikaan ei ole aikeissa perääntyä. Hougen saa idean: laittaa kakkosmiehet, Sniperin ja Stonen taistelemaan keskenään. Jos Kamakiri häviää, hänestä tulee osa Hougenin joukkoa ja jos käy toisinpäin, Hougen näyttää uskollisuuttaan Kamakirille. Taistelussa käy kuitenkin ohraisesti Stonen suhteen, kun Sniper katkaisee koiran kaulan metallisilla takajaloillaan.

Animen toteutus on ihan ok. En keksi siitä erikoista ja nimenomaan hyvää sanottavaa. Torahampaalta kuuluu huutoa, sitten Hougenin suuefektejä ja kappas, Stone onkin kuollut. Tämän ei pitäisi olla mitenkään hämmästyttävää, saati sitten näyttävää. Rehellisesti sanottuna itseäni risoo se, että Kamakiri pääsi kuin koira veräjästä. Stone otti vastuun Kamakirin teoista, mitä pidän vääränä. Sen olisi pitänyt kuulua johtajalle, eikä laumalaiselle. Tämä jos mikä osoittaa hahmon pelkuruuden. Olisin niin halunnut nähdä Kamakirin saavan jonkun rangaistuksen tästä epäonnistumisesta. Mutta ei niin ei.

Manga sitten vastaakin kaikkea sitä, mitä haluan. Tässä esiintyy ekaa kertaa niinkin hyvä idea kuin laittaa johtajat kilpailemaan kakkosmiehillään ja näyttämään oma taso taistelijoissa. Tällöin se ei ole aina sitä samaa taistoa johtajien välillä, vaan voittaminen perustuu muihinkin asioihin. Taistelu onnistui viihdyttämään ja saamaan Kamakirin nöyräksi turhan egoilun jälkeen. On kyllä myönnettävää, ettei Stone ollut Sniperin tasoinen vastus, jolloin taistelu saattoi vaikuttaa epäreilulta. Mutta kenties se jos mikä osoitti Hougenin mahdin ja ettei turha suunsoitto kannata.

Toubein kuolema

Animessa Toubei soluttautuu Hougenin laumaan ja odottaa täten tilaisuutta pelastaa Gin ja Kyoshiro. Sen tultua he lähtevät pakosalle, saavat kimppuunsa Kamakirin joukon ja Toubei jää taistelemaan, jotta Gin ja Kyoshiro pääsisivät pakoon. Toubei taistelee väsymättä ja onnistuu tappamaankin monia. Hän saa kuitenkin vielä vakavat vammat kalloonsa Kamakirin hampaista ja jää kylmään paleltumaan.

Mangassa Toubei pelastaakin Hougenin vankina olleen Takeshin. Takeshi ja Kyoshiro yrittävät paeta, mutta Kyoshiro ajautuu taisteluun ja käskee Takeshia olemaan seuraamatta.

Minulle animen versio tarkoittaa hyvin vahvasti sitä, että Toubei todella muuttui hahmona ja hän halusi olla oikeiden arvojen puolella. Tämän takia pidän Ginin pelastamista todella merkittävänä ja tekona, joka nimenomaan kiteytti Toubein muuttumisen ja oikean tien löytämisen. Ihalen myös suuresti sitä, että Toubei jäi täyttämään tätä tehtävää sillä että hän jäi taistelemaan. Taistelussa Toubei näyttää todellisen urhoollisuutensa ja mihin Ohun soturi venyy suojellessaan muita. Sanoinkuvaamatonta.

Mangan toteutus taas saa minut ihmettelemään sitä, että miksi Toubei vaivautui pelastamaan Takeshin. Miksi hän oli pelastamisen arvoinen? Ja miksi Toubei ei voinut antaa tämän asian vain olla. Ymmärrän Ginin pelastamisen, mutta käytännössä tuntemattoman hahmon pelastaminen tuntuu oudolta ja sitä rupeaa kyseenalaistamaan teon merkitystä. Fanit ovat olleet niin pettyneitä siihen, millainen Gin on animessa ja tietysti se on hyvä asia, että hahmo onnistui pakenemaan itse. Harmillisesti se näkyy sitten siinä, miten Toubei riisti henkensä kuin turhaan. Oltaisiinkohan sitä voitu saada näitä molempia toimimaan? Sekä Giniä, että Toubeita. Epäilen.

Vihaan hyvin paljon mangassa myös Kyoshiroa, koska hänen jääräpäisyytensä ja itsekkyytensä tulee paljon vahvemmin esille. Se hyvä puoli mangasta löytyy, ettei Kyoshiro pääse helpolla. Hän joutuu Toubein saappaisiin, kun hänen harteillaan on Takeshin suojeleminen. Takeshi palaa kuitenkin vielä takaisin Kyoshiron käskyistä huolimatta.. Tämä taas jatkaa sitä kierrettä, että Toubei meni kuolemaan turhaan. Eri asia, jos Kyoshiro ja Takeshi olisivat selvinneet kahdestaan. Mutta silti se herättää Toubein puolesta kysymyksen, miksi.

Anime edustaa enemmän todellista Toubeita kuin manga, vaikka en väitä etteikö hän sielläkin olisi. Mangan miinuksina tulee ilman muuta turha uhrautuminen, jota en osaa toisaalta nähdä jalona. Lisäksi pakeneminen ei sujunut niin hyvin, jolloin tehtävä ei omasta mielestäni onnistunut niin kuin piti.

Erot animeen (Weed, osa 11)

Animen ja mangan eroavaisuuksia toisistaan, kun vuorossa on Weedin 12. osa.

Ben & Cross 

- Akame on jäänyt mangassa tarkailemaan Genban joukkuetta, kunnes hän äkkää Benin ja Crossin lähettyvillä. Akame toivoo, etteivät he eksyisi siihen suuntaan. Animessa ei tapahdu vastaavaa, koska Ben, Reika, Cross ja Hook liikkuvat yhdessä.

Mangassa tilanne jatkuu vielä vähän, kun Akame pääsee pakenemaan, hän ui ja onnistuu tavoittamaan Benin ja Crossin. Myös Mel vilahtaa Genban joukkojen luona ja hän kuuntelee heidän puheitaan.

Smithin kuolema

- Kun Kurotora ja muut kait asettuvat Torahampaalle, Kurotora käy läpi tuskaansa nähtyään toverinsa kuolleena. Animessa vain Weedin porukka itkee hänen peräänsä. Mutta 19. jaksossa mainitaan Smithin lepäävän Kaksoissolassa, kun koirat ajattelevat Johnin muistoa.

Melin viesti

- Mangassa Mel saa tuoda erikseen viestiä vihollisen hyökkäyksestä. Animessa Ohun soturit huomaavat sen itse odotellessaan ja seisoskellessaan Torahampaalla.

Ginin tallominen

- Anime näyttää hetken aikaa kohtausta siitä, kuinka Hougenin alaiset käyvät astumassa Ginin päälle, mikäli he ovat edelleen uskollisia johtajalleen. Mangassa näytetään tästä ihan virallinen toimitus ja joukossa on mm. Sniper. Yksi Ginin puolella oleva viedään jopa teloitettavaksi.

Sniperin valhe

- Manga ja anime ovat siitä erilaisia, että animessa Weedin ja Tesshinin väki tulee toimeen keskenään. Mangassa asiat ovat sen sijaan toisin, kun Tesshin on uskonut Sniperin valheen. Sniper valehteli hänelle Ohun väen tappaneen Kurojakin.

Tämän takia 12. osassa nähdään paljon näiden osapuolten yhteenottoja ja taisteluja. Weedin joukko joutuu jopa seuraamaan Tesshiniä lampeen, joten juoni kulkee aivan eri tavalla.

Kolmelle koiralle turpaan

- Genban puolelta lähtee kolme alaista viemään viestiä siitä, että Vuorilinna on saarrettu kunnon armeijalla. Kun kolmikko aikoo lähteä, Kurotora ja muut kait käyvät heidän kimppuunsa.

Kurojaki on kuollut

- Klaanin vanhinta on luultu mangassa elossa olevaksi Kurojaksi, jolloin suomennos varmisti meille hahmon kuoleman.Vanhimmalla on erityistä kaunaa Ohun väkeä kohtaan siinä, missä Tesshinilläkin on (Sniperin) valheiden takia. Vanhin käskeekin Tesshiniä tappamaan kidnapatun Weedin, mutta Jerome ehtii toimia ensin.

Lauman säännöt

Meteor Ginissä on kerrottu vähän Ohun sotureita koskevista säännöistä, jolloin jäin miettimään miten ne mahtavatkaan toteutua käytännössä.

"Pomon sana on laki."

-  Gingan puolella on nähty johtajan käskyjen noudattamista mukisematta. GNG:ssä ainakin Ben lukeutui sellaiseksi, joka teki vähän oman pään mukaan. Tämä näkyy mm. siinä, että Riki oli kieltänyt naaraan kumppaniksi ottamisen. Benin olisi pitänyt laskeutua alas vuorilta ja huolehtia perheestään. Mutta hän osallistui Suureen taisteluun silti. Taistelussa Riki kieltää häntä jopa toistamiseen hyökkäämästä, mutta uros aikoo silti toimia harhautuksena. Ei siis ole ainakaan Rikiä kuunneltu.

Rikin lisäksi on muitakin joita voisi ajatella johtajina, vaikka he eivät olekaan Rikin kaltaisessa asemassa. Esim. Kirikaze ei voinut auttaa Akamea kerta se oli johtajan käsky/tahto. Mutta Gin onnistui rikkomaan tätä sillä, ettei ole Iga-koira. Mutta olisiko sen silti pitänyt koskea muitakin?

Minulla ei tule näin äkkiseltään mieleen, että Ginin aikana oltaisiin tehty ihan toisin kun hän halusi. Weedin kanssa tätä varmaan riitti, mistä onkin esimerkkinä tilanne ammattitappajien ja Jeromen välillä. Kyoshiro on ehkä Jeromen lisäksi toinen, joka on selvästi lähtenyt tekemään omin päin. Lähti Hougenin puolelle ja oli seurata Jeromeakin joukkonsa kanssa.

Ai niin. Onhan esim. Sniper käskenyt Giniä tappamaan Jaguarin, mutta hän ei totellut. Vastaavasti Igojen kohdalla nähdään, kuinka Gin käskyttää Beniä odottelemaan ulkona. Jälkimmäisessä tapauksessa ylempää tahoa (ryhmänjohtajaa) on siis onnistu komentelemaan. Mutta Sniperin tilanteessa Gin ei noudattanut ylemmän, komentajan käskyä. Ehkä aina ei olekaan hyvä ottaa vastaan käskyjä, vaan ajatella oman pää mukaan ja miettiä esim. seurauksia.

Millaistahan käskyjen noudattaminen mahtaa olla vihollisen puolella? Sniper ainakin yritti noudattaa käskyä tappaa Gin, mutta ei vain onnistunut siinä ja peitteli vieläpä tekojaan.

"Älä peräänny, ennen kuin tehtäväsi on suoritettu."

- Ohun soturit ovat kärsivällisesti ja sitkeästi yrittäneet suorittaa tehtäviään. He eivät ole varsinaisesti perääntyneet niistä, ellei tilanne sitä edellyttänyt. Tehtävät on kuitenkin tavalla tai toisella saatu suoritettua. Vaati se sitten esim. henkiä tai ei.

"Vain oikeat uroot voivat liittyä laumaan."

- Vai vain oikeat uroot? No, Cross on ainut urooksi tunnustettu naaras. Mutta entäpäs Reika, Lydia, Koyuki..? Mutta ehkä tämä pätee siinä mielessä, ettei Ohun sotureiden puolella löydy Sniperin, Hougenin tms. kaltaisia tyyppejä, jotka ovat ristiriidassa näiden arvojen kanssa.

"Uroon hyveitä ovat uskallus, sitkeys ja urheus."

- Mitä sitä näitä kieltämään ja pohjimmiltaan uskoisi seuraavia piirteitä löytyvän.

"Uros päättäköön omasta elämästään ja kuolemastaan."

- Kyllähän koirat ovat huutaneet tovereidensa perään, "ei, sinä kuolet" tyyppisesti, mutta varsinaisesti he eivät ole voineet tehdä soturin päätöstä kuolemasta tai elämästä. Vahviten tämä sääntö tulee itselleni mieleen juuri kohtauksesta, jossa Jerome antaa Smithin mennä Torahampaaseen koska hän ei voi tehdä näitä päätöksiä toisen puolesta. Vastaavasti Toubeinkin on annettu päättää omasta elämästään, kun hän päättää lähteä auttamaan Giniä ja Kyoshiroa.

Ja kenties tämä selittää sen, miksi Riki ns. salli Benin hyökkäämisen Suuressa taistelussa?

Näiden sääntöjen lisäksi löysin vähän muualtakin viittauksia sääntöihin. GDW:n sarjaa en tosin jaksanut käydä läpi niitä mahdollisesti löytääkseni. Mutta esim. Benhän puhuu metsästämisen olevan tulokkaiden tehtävä. Gin aloittaa tämän ja tiikeriveljekset sekä Moss yrittävät yhteisvoimin saada villisikaa kiinni. Mutta moistahan ei nähdä enää esim. Igojen tai muiden jälkeen. Ehkä Igojen kohdalla tuon voisi vielä olla mahdollista, mutta sen jälkeen laumaan tuleekin paljon sekalaista väkeä eli uusia tulokkaita vähän väliä. Toisaalta ehkä tämä ns. Benin sääntö ja menettely alkoi poistua mm. Ginin tultua hänen tilalleen, jolloin siitä ei enää välitetä. Weedin puolella ei ehkä ihan ole ollut tällaista periaatetta,. Jokaisella oli oma panoksensa osallistumiseen.

Kun Gin lähtee juoksentelemaan ja hyppimään muualla, häntä oikaistaan. Tuntemattomalla maalla juokseminen on nimittäin kielletty. Tämä on hauska siitä, että kun koirat saavat vastaansa Igat, he putoavat kuoppiin tai astuvat ohdakkeisiin. 

Benkin liikkuu vähän tuntemattomalla maalla, kun yritti lähteä auttamaan johtajaa ja oli tämän vuoksi vaarassa pudota. Ja yllättäväthän karhutkin Ohun soturit sammaleiden alta. 

Entäpä kun Lector ja Thunder nappaavat Weedin mökissä tai Kamakirin joukot onnistuvat piirittämään, kun Weedin joukko lähtee seuraamaan Stonea?

Vaaraa, vauhtia ja seikkailua on ollut näillä vähän ja täysin tuntemattomilla mailla. Mutta kenties säännön tarkoitus oli ensisijaisesti estää loukkaantuminen, haavoittuminen jne. Muuten tapahtumat saattaisivatkin olla tylsiä, kun viholliseen ei törmättäisi kertaakaan sattumalta.

Kuten jo aiemmin puhuttiin niin, naaraan puolisoksi ottaminen oli kiellettyä. Olihan Fujikin Rikin rinnalla, mutta hän ei tuonut naarasta laumaan. Gin, Weed, Hiro, Jerome, Ben - löysivät kaikki puolisot, jolloin sääntöä on selvästi rikottu. Mutta ilmeisesti tällä oli suurempaa painoarvoa Rikin aikaan, jolloin mm. Suuri taistelu edellytti tällaista menettelyä. Ja vielä tuolloinhan perhe-elämää ei osattu yhdistää laumaan kuulumiseen.

Kun Terry päättää uhrautua muiden vuoksi, Ben kertoo ettei hän voi puuttua asiaan/päätökseen kerta Terry on myös ryhmänjohtaja. "Se on sääntömme." Ben, Terry, Smith, Great, Luke ja Karasu ovat ainakin nimeltä mainittuja ryhmänjohtajia. Mutta uskoisin tämän olevan vastine tuolle omasta elämästään vastaamiselle. En ole nähnyt, että ryhmänjohtajat olisivat yrittäneet keskinäisesti puuttua toisen/toistensa päätöksiin.

Onhan laumassa varmasti kirjoittamattomiakin sääntöjä, mutta otin nämä nyt esille näin suppeassa muodossa.

Ginga: Puhumattomuus

Hopeanuoli ei ollut aluksi kovin suosittu. Tähän oli syynä koirien puhumattomuus. Kustantajan toiveesta Takahashi laittoikin koirat puhumaan, jolloin suosio lähti huikeaan nousuun. 

Animessa koirien puhuminen alkaa siinä seitsemännen jakson tienoilla. Gin lähtee seuraamaan villikoiria ja nämä hetket ovat ensimmäisiä, jolloin hahmon mielenliikkeitä pääsee ymmärtämään. Sarjan kolmannessa mangassa nähdään ensimmäiset repliikit Johnin suusta, kun heille kehkeytyyy kiistaa karhunpennuista. Gin päästelee suustaan vielä koiramaisia haukahduksia varsinaisen puheen sijaan. Myöhemmin Johniin törmätessä Giniltä löytyykin jo vuorosanoja.

Täytyy sanoa, että pidän animen ratkaisusta paljon enemmän. Suurin syy tälle on se, että vihdoin Gin irrotetaan tästä ihmismaailmasta, joka on kuin estänyt häntä puhumasta ja hahmo on vihdoin omiensa parissa. Lisäksi kohtaus ja tilanne ovat paljon luonnollisempia mangan versioon verrattuna. Enkä oikein ymmärrä sitäkään, miksi Johnin olisi pitänyt puhua mangassa ensin. Etenkin, jos Gin jää vain haukahtelemaan. Aivan kuin kaksikko olisi kilpaillut nyt puhumisestakin.

Olen miettinyt monesti, minkälainen tuntuma sarjaan olisi, jos hahmot eivät olisi puhuneet ollenkaan. Eli tarinaa ja koirien suurta roolia ei olisi menty muuttamaan. Vastaavasti olen miettinyt sitäkin, miltä tuntuisi katsoa GNG niin, että koirat puhuisivat ihan alusta alkaen. Olen jopa yrittänyt päästä tähän tunnelmaan äänet pois ottamalla, mutta ei se ole oikein onnistunut. En ole kuitenkaan pettynyt siihen, etteivät koirat puhu alusta alkaen. Se on oikeastaan sopinut sarjan ilmeeseen oikein hyvin, jolloin en näe sitä edes epäonnistumiseksi. Vaikka Takahashi ajattelikin GNG:lle toisenlaista linjaa.

Onhan Hopeanuolta haukuttu siitäkin, ettei se kuvaa koiria inhimillisesti. Ehkä juuri tästä syystä pidän näistä alkumenettelyistä koirien puhumattomuuden suhteen. Niistä ei tule niin nopeasti superkoiria.

Puhumattomuus ei koske pelkästään koiria. Animessa karhut eivät puhu ollenkaan, mutta mangassa asia on toisin. Rupesin sitten oikein selailemaan ja tutkimaan, missä kohtaa karhut alkavat puhua ja ketkä puhuvat. Gaki ja muut sivulliset karhut ovat ensimmäisiä puhujia ja puhuminen liittyy taisteluun Rikiin kanssa. Tämän jälkeen nähdään repliikkejä niin harppuunakarhulta kuin Akakabutolta ja näistä jälkimmäinen taitaa puhua ymmärrettävästi eniten. Jos verrataan kaikkiin karhuihin.

Sen sijaan on kummaa, etteivät Mosa tai Madara puhu sanaakaan. Heidät voisi laskea samanlaisiksi pääkarhuiksi kuin, mitä esim. Gaki on. Sivullisten karhujen puhetta en nyt ihmettele. Karhut ovat vain höpisseet keskenään suunnitelmista ja muista. Ja harppuunakarhu nyt oli alunperinkin mysteeri yritettyään ängetä Akakabuton tiimiin.

Takahashi on kieltämättä laittanut karhuja puhumaan vasta myöhemmin ja ihan kiinnostaisi tietää, mikä oli tämän idean taustalla. Oletettavasti vähän sama kuin koirilla. En kuitenkaan tiedä, olisiko karhujen puhumattomuus ollut paha puute sarjalle. Kun mangaa lukee niin karhujen repliikit koostuvat enimmäkseen mahtailuista ja "et voita" "voitanpas" "etpäs" - keskusteluista koirien välillä. Mutta en sano vihollisen ajatuksien ymmärtämistä huonoksikaan asiaksi. Ehkä Takahashi tunsi tarvetta selittää karhujen ajatuksia (edes mangassa), kun koiristakaan ei aluksi ottanut selkoa.

Itselleni taitaa sopia enemmän animen tyyli ja taidankin pitää enemmän siitä, ettei sinne ole tungettu tällaista karhujen täytepuhetta. Se ei tarjonnut nimittäin itselleni järin mitään uutta.

Karhujen puhumisessa minua häiritsee oikeastaan se, että koen puhumisen ns. syövän pelottavuutta. (Ehkä tämän takia Madara ja Mosa eivät puhuneet?) Oikeastaan jopa Kaibutsulla oli tällainen vaikutus ennen kuin hän alkoi puhua Weedin porukalle. Puhumattomuus ainakin karhujen kohdalla on toiminut hyvänä elementtinä pelottavuudella. Siinä mielessä tuntuukin, että karhut vähän taantuvat kun ne alkavat puhua.. Mutta eivät kuitenkaan paljoa.

Ehkä parhaiten koirien kommunikoiminen on onnistunut nimenomaan makakien välillä. Karhujen ja villisikojen kohdalla minulla on tullut vähän sellainen fiilis, ettei toinen osapuoli edes vastaanota toisen viestiä/ymmärrä sitä jne. jolloin en ole ollut tämän kanssakäymisen ystävä. 

Muut eläimet ja esim. tiikeriveljesten tarinassa esiintyvä näätä eivät puhu. Mutta kerronta on tullut hieman vastaan esim. näädän ajatusten seurannassa, kun sen aikeita on kuvattu. (Ja näin on ollut karhujen kohdalla GNG:n animessa.) Uskoisin, että tällainen kerrontamenetelmä riittäisi hyvin muillekin eläimille. Makakeille ei ehkä, sillä saagasta olisi voinut tulla tämän takia huonompi siinä missä GNG:stäkin, jos se olisi jäänyt koirien suhteen puheettomaksi. 

Nostan kuitenkin koirien puhumisen muita tärkeämmäksi, sillä hehän ovat sarjan pääteema. Heidän ajatuksistaan ja tunteistaan me fanit olemme oikeutettuja tietämään.

Animen ja mangan erot (GNG, osa 12)

Animen ja mangan eroavaisuuksia toisistaan, kun luvassa on Hopeanuolen 12. manga.

Karhujen puhuminen

- Rikin ja Gakin taistellessa keskenään, pääsemme vihdoin siihen, että mangasahan karhut puhuvat. Ja ilmeisesti ne ymmärtävät toistensa välittämää viestiä.

Kohtaus on siitäkin erilainen, että animessa Akakabuto ilmestyy karhujen taakse Rikin hautaamisen jälkeen. Mangassa Akakabuto kutsuu heitä Vuorilinnaansa ja karhut rientävät sinne. Siellä heidät palkitaan hyvin tehdystä työstä.

Maja
- Manga kertoo tarkemmin tuosta majasta, jonne mm. Ben päätyi. Kolme vuorikiipeilijää oli kuollut sinne jäätyään Akakabuton saaliiksi. Kenties majasta löytyvä köysi, jolla Mosa sidottiin, olikin peräisin kiipeilijöiltä.

Mutsun kenraalit

- Animessa mm. John ja Akame yrittävät estää Benizakuran aikomusta hyökätä Mosan kimppuun. Mangassa mm. Mutsun kenraalit (Kisaragi ja Uzuki) yrittävät puhua Benizakuralle järkeä muiden lisäksi. Maailman vahvin koira ei ole kuitenkaan kuulevinaan heitä ja hän tyrkkää koirat sivuun.

Rakennuksen sortuminen

- Animessa majarakennus ehtii sortua ja mm. Gin jää sen alle. Mangassa esim. tiikeriveljekset ehtivät tehdä hyökkäyksiä Mosan päälle ennen sortumista.

Benizakuran perään lähteminen

- Animessa Gin, John ja Akame lähtevät Benizakuran perään lampeen. Mangassa heidän lisäkseen mukaaan lähtee myös Kurotora.

Kohtaus Smithin kanssa

- Mangassa on ihan oma kohtauksensa, jossa Smith myöntää tunteensa Crossia kohtaan. Tämä tapahtuu, kun koirat kuulevat ääniä ja Smith aikoo suojella haavoittuneita tms. Smith säntää katsomaan, mikä/kuka onkaan kyseessä ja uhka paljastuu vain paikalle tulleeksi Goheiksi. Toki anime näyttää myöhemmin kohtauksen, jossa Smith on tuonut Gohein varta vasten paikalle.

Wilson on kummajainen

Wilsonin ensiesiintyminen GNG:ssä on jotain näyttävää ja mieleenpainuvaa. Kenties tämä selittyy hahmon katkerudella Kurojakia kohtaan ja halulla kostaa - Chibin hengen riistämällä. Se jos mikä kuohuttaa moraalisesti.

Tämän jälkeen Wilsonin osalta ei nähdä mitään erikoista: hän on aktiivisesti ja vähemmän aktiivisesti mukana laumassa. Merkittävin muutos hahmon suhteen tapahtuu kuitenkin GDW:n puolella ja täytyy sanoa, etten ymmärrä tätä Takahashilta.

Mangan puolella kerrotaan, että Wilson olisi liittynyt Kagetoran joukkoon ja törmännyt sitä kautta Weediin. Hän toteaa jopa Weedin muistuvan paljon Ohun johtajaa, Giniä. Kagetoran joukon liityttyä Weedin laumaan, hahmon yhteiselo Ohun sotureissa jatkuu ja lopulta häntä ei seurata enää oikein taustoillakaan.

Missään vaiheessa mangaa ei ole siis sanottu, että hahmo olisi todella Wilson. Kenties collie-design puhuu vain puolestaan ja niin on vain helppo ajatella. Jos taas animeen verrataan niin, Wilsonilla ei ole siellä edes yhtään puherepliikkiä. Mangassa sentään jokunen ja siellä näkyy mm. vahva luotto Smithin johtoon/seuraamiseen tms.

Wilsonia ajatellessa tulee kieltämättä mieleen, että onko nyt käynyt Chutorat. Eli vanha hahmo on menty unohtamaan ihan tyystin. Mutta ilmeisesti ei aivan, kun jonkinlainen kaksoisolentohan siellä sarjassa esiintyy.

En tiedä oikeastaan, että mikä/mitkä olisivat perusteita sille että kyseessä olisi Wilson. Itse löydän perusteeksi juuri ulkonäön, mutta mielestäni manga vastaa sitä enemmän tyylillisesti kuin anime. Mutta animehan on muutenkin.. Myönnän myös, että suhteet Smithiin ja Giniin voisivat synnyttää ajatusta Wilsonin henkilöllisyydestä. Mutta näen, että ne olisivat kumottavissa.

Ginillä on iso maine, joka kyllä kantautuu ja jo yhdennäköisyyden muistaessa, kuka vain pystyy helposti sanomaan Weedin näyttävän kuin isältään. Ja tätä on näkynyt sarjassa ihan mukavasti. 

Olisihan asia toki eri, jos hahmo olisi mennyt muistelemaan ääneen kokemuksiaan Ginin riveissä. Tällöin suhtaudun kovin skeptisesti Smithin seuraamiseenkin. Tuskinpa Wilsonin taka-ajatuksena oli sama yhteinen GNG:n historia. Ja jäin jostain syystä miettimään sitäkin, että miksi Wilson ryhtyi niin äänekkäästi seuraamaan Smithiä? Ginin kohdalla olisin ehkä voinut ymmärtää. Mutta GNG:ssä Wilson on silti samanlainen hiljainen seuraaja, että tuollainen käytös ihmetyttää. Tai sitten se oli vain huono ja väkinäinen yritys antaa hahmolle vuorosanoja.

Jossain oli puhetta siitäkin, että Smithän tosiaan haukkui kyseistä koirajoukkoa, johon Wilson kuului heidän toimimattomuudestaan. Olisiko tämä muka ollut Wilsonin tapa toimia? Tumput suorina.

Gingassa on outoja sattumia ja jälleennäkemisiä. Mutta en ymmärrä/näe sitä, miten Wilson olisi päätynyt nimenomaan Kagetoran joukkoon. Toisaalta jos ajatus olisi ollut, vaikka päästä törmäämään Giniin uudelleen niin miksei. Mutta sitten alkaakin miettiä, miten/miksi hahmot olisivat toisistaan etääntyneet. Mutta näkyyhän tätä muidenkin vanhojen GNG:n hahmojen kohdalla. 

Itse olisin tykännyt siitä, että Wilson olisi tullut esim. Jeromen mukana Shikokusta Mossin, Musashin ja kumppaneiden kanssa sillä se olisi ollut huomattavasti loogisempaa verrattuna tuohon randomiin Kagetoran joukossa hengailuun.

Mutta onhan sitä näin faktankin puolesta todisteita, ettei kyseinen collie olisi Wilson. Yllä oleva piirrosmallinekuva kertoo nimittäin hahmon olevan nimetön ja muistaakseni tuossa luki katakanoilla vain "collie."

En kyllä tiedä vielä vuosienkaan jälkeen, millä kannalla olen tämän asian suhteen. Fanina haluaisin uskoa täysin pyyteettömästi collien olevan Wilson niiden ihanien GNG:n aikojen jälkeen. Joskin vain hyvin huono sellainen. Mutta pidän sitä erittäin outona, että jos hahmo todella olisi Wilson niin, miksei hänen menneisyydestään puhuta. Olisin rehellisesti sanottuna odottanut Wilsonin ja Tesshinin kohtaamista GDW:n puolella, jossa näitä vanhoja asioita oltaisiin palautettu mieleen. Sniperin kauna Giniä kohtaan, kun jatkuu edelleen, jolloin tämäkin olisi ollut kiva juttu. Mutta eihän Wilsonin olisi välttämättä tarvinnut olla katkera tai mitään. Tesshinin reaktio olisi vain kiinnostanut ja onkohan hänelle edes tuollaista asiaa kerrottu elämästään? Olisipa ollut hienoa.

Oli Wilson Weedissä tai sitten ei, se herättää samanlaista pettymystä kuin esim. Great tai Chutora, jotka ovat vastaavasti kärsineet tästä Takahashin unohtamisesta ja muistamattomuudesta.