Löytöjä GDW:n animesta

Aina kun satun Weediä katsomaan, muistan muutaman kiintoisan seikan animen puolelta. Näitä tulee jostain syystä vieläkin hieman mietittyä.

Weedin kahdeksannessa jaksossa nähdään, kuinka eräs Hougenin tiedustelija paljastaa Rocketin petturuuden. Taustalla näkyy kyseinen tiedustelija, mikä palauttaa mieleen erään faktan. Lector ja Thunder korvattiin mangassa ajokoirilla. Ulkonäöllisesti animen koira on siis verrattavissa näihin mangan ajokoiriin. Miten/miksi tämä on päätynyt animeen? Jos oltaisiin menty mangan mukaan niin, Lectoria ja Thunderia ei edes olisi. Onpas jännää.

Mangasta tosiaan löytyy vastaava kohtaus, jossa tiedustelija seisoo Hougenin takana.

23. jaksossa Kamakirin joukot määrätään listittäviksi.Tämän jälkeen laumaa kuvataan ja yksi koira kiinnittää ulkonäöllisesti huomion. Ruskea kai-koira, jolta näyttäisi puuttuvan toinen korva. Muistan, miten hahmon ajateltiin jopa olevan Chutora, kun hänen kohtaloaan ei tiedetty. Mutta kerta nämä  eivät liity toisiinsa, kiinnostaa asia silti. Myöhemmin löytyy myös toinen, valkoinen kai. Mitähän näillä on oikein haettu? Vielä oudommalta tuntuu kai-koirien puoli, jolla he ovat.

Nimien oikeudesta paasaaminen

Löysin sattumalta yhden videon, jossa fani kertoi ääntävänsä Weedin nimeä toisella tavalla (W/Veedi). Hän kommentoi, että tulee usein korjatuksi juuri ääntämisestään/saa siitä lokaa niskaansa. Eli nimen pitäisi olla äännettynä W/Viid eikä W/Veedi. Tähän samaan syssyyn joku kertoi siitä, miten oli törmännyt sellaiseen, ettei Akamea saisi nimittää Punasilmänä jne.

Minulla ei tule äkkiseltään mieleen, olisinko kokenut vastaavaa. Jokin tuntuma on, että olisin jossain - ihan omassa elämässäni nähnyt samanlaista ääntämisen/nimen korjaamista Gingaan liittyen. Omasta puolestani taas tuntuu siltä, etten ole ääntämisestä mennyt erikseen sanomaan. Kaipa ajattelen, että sitäkin voi tehdä muillakin tavoin kuin ns. oikeaoppisesti. Jotkut voivat ääntää nimeä juuri niin kuin se on kirjoitettu ja jotkut päinvastoin. Voi siis olla mm. Jon, John, Zon, Zohn tai oma muunnos Zoni.

Tämähän koskee tosiaan ääntämistä. Harvoin näen kirjoitetussa muodossa muotoa W/Veedi tai Zerome. Miksi siis ääntämistavalla pitäisi olla väliä?

Voin hyvin samaistua tuohon Akame-tilanteeseen. Mutta luulen, että siinä on ennen kaikkea takana Punasilmä-nimen outous nykypäivänä. Nimet ovat hioutuneet ns. virallisiin muotoihinsa. Toisin kuin leikattujen aikaan, jolloin Punasilmä nimitys oli vielä ok. Enää se tuskin on, ainakaan samalla tavalla. Mutta minusta se on jotenkin karua kieltää niin vahvasti nämä erilaiset nimikkeet. Melkein tulee ajatus siitä, että fandomissa on käytettävä vain ammattisanastoa ja oikeita termejä. Ja sitten vain noobit käyttäisivät Punasilmää tms. Onpas masentavaa, ei se niin mene. Kas kun Hopeanuolen käyttäminen leikkaamattomissa ei olekaan kamalaa?

Jotenkin erityisen typeräksi nimestä huomauttamisen tekee se, että se on vain todistelua siitä että tietää hahmon ns. oikean nimen ja on täten kunnon fani, koska ei käytä "väärää/noloa" Punasilmä-termiä.

En siis ymmärrä sitä, että nimistä paasataan ja jaksetaan vääntää oikein kunnolla. Ovathan nämä ns. virallisiksi luultut nimetkin vielä muuttuneet. George on esim. Jouji ja kyllähän Mel nähdään Merinä sekä Golvy on Gorby. Muistatteko kun Genba oli Genshin? Toki näissä on paljon tekemistä itse kielen kanssa. Mutta jos on noin vannoutunut virallisille nimille, niin kyllähän sitä menee moisesta sekaisin. Ja on kenties ollut itsekin ns. väärässä, kun nimet ovat muuttuneet/kehittyneet eteenpäin.

Myönnän, että äännän yleensä juuri tällä oikeaoppisella tavalla käytännössä. Mutta samalla huomaan ääntäväni eri tavoinkin. En ole siis itse juurtunut näihin miten-sen-nyt-kuuluisi-ääntää-menetelmiin, vaan äännän heikommin ja voimakkaammin.

Rehellisesti sanottuna hahmojen nimien ääntämiset ovat minulle yhdentekeviä. Niin kuin ovat kirjoitusasutkin, onko esim. Mel Mer vai ei.

Olen huomannut, että itselläni on mm. sellaisia mieltymyksiä että Lector on Lector eikä esim. Lecter. Vastaavasti en millään muotoa osaa kirjoittaa Hoileria Heulerina. Ei onnistu millään. Luulen, että suomitekstityksillä on ollut suurta vaikutusta ja nimet ovat vakiintuneet itselleni tällaisiksi. Mutta loppupeleissä kyse on vain mieltymyksistä kirjoitusasun ja ääntämisen suhteen. Ne kun tuppaavat olemaan faneilla erilaiset, minkä takia varmaan yhä törmätään näihin kiistelyihin nimen oikeuden ja oman mieltymyksen välillä - myös silloin kun on kysymys Akamesta ja Punasilmästä. Mutta olipa ääntäminen, kirjoitusasu tai nimi mikä vain, niin tuskin olemme sen takia eriarvoisia faneja. Kuin toisiamme huonompia.

Tekstitykset (GDW)

Nyt samaa puhetta Ginga Densetsu Weed-animen tekstityksistä, joista on vastannut Riikka Ilander (PrimeText International, 2006).

Ehkä huomionarvoisin asia koskien tekstityksiä on se, ettei tunnuskappaleita ole käännetty. Sarjan seuraaja ei välttämättä ymmärrä, mitä kappaleissa lauletaan. Tällöin hän saa itse etsiä sanoituksille suomenkielistä vastinetta. Muistan ajautuneeni tähän aikoinaan myös itse ja joissakin käännöksissä häiritsi mm. niiden epätarkkuus. Nykyään tunnareiden sanoituksista on kyllä joku käsitys, mutta olisihan sanoituksien pitänyt päätyä varsinaiseen animeenkin.

Tekstityksiä kieliopillisesti katsoessani minua häirisi esim. väärä verbin taivuttaminen. Sarjassa saattoi olla lauseita: "Älä jättäkö kanoja eloon", "Ei nämä haavat haittaa", "Minä kostan vielä haavat, jonka teit kasvoihini", jne. Monikkoa olisi siis pitänyt ottaa huomioon.

Yhdestä lauseesta oli jopa kokonaan kadonnut verbi:"Hougen, oikeudenmukaisuuden henki läsnä."

Tuulen- ja Kuolemanjumala, Paratiisin perijä sekä Vanhin oli kirjoitettu mm. pienellä ja Lentävä Torahammas-sanan jälkimmäinen osakin oli vastaavasti pienellä.

Muutamassa kohtauksessa huomasin, että käytettiiin hän ja he pronominejä toistamiseen. Esim. "Hän joka karkasi pääsi Ohuun. Hän on kerännyt lisäjoukkoja" "Samanaikaisesti Weed ja Akame hiipivät Torahampaalle salatietä - Nähdäkseen pystyisivätkö he pelastamaan heidät." Näissä olisi voitu käyttää nimiä, eikä toistaa samaa pronominiä.

Seuraavatkin lauseet ovat jääneet vähän kankeiksi taivuttamisen takia: "Ja oli juuri aikeissa tappaa heidän" "Ja menivät kiertotietä välttääkseen Hougenia", "Se johtaa meidän oikealle tielle."

Hmm. Tykkäsin siitä, että Ou oli kirjoitettu muotoon Ohu. Mutta Kougan olisin kirjoittanut Kogana jne. Mutta mitä olen näitä japaninkieleen liittyviä keskusteluja seurannut niin, molemmathan ovat ilmeisesti yhtälailla oikein. Toiset muodot voivat vain olla miellyttävämpiä ja tämä oli kääntäjän valinta.

GB oli kirjoitettu muotoon G.B, joka ei myöskään ole mikään suosikki. Kirjoittamisen suhteen oli eroja muissakin nimissä mm. Todo oli Dodo. Mutta en taas tiedä millä tavalla nämä ovat ns. vääriä. Kyllähän nimien oikeus tuotti tässä suhteessa kääntäjälle varmasti ongelmia.

Anime oli siinä mielessä outo, että siitä löytyi näin lasketusti ainakin 30 kohtausta, jonka sitaatin perässä oli >-merkki. Noin 20 kuvasta taas oli jäänyt yksi ä-merkki pois.

Sarjan 19. jakso on jäänyt siitä mieleen, että siinä tekstityksistä on vastannut Eeva Toivanen. Aivan viime minuuteilla pystyy huomaamaan, ettei tekstitys tule samassa suhteessa koirien puheiden kanssa. Tekstitys tulee nimittäin jäljessä.

Weedissäkin oli vähän sitaatteja, joita olisin kääntänyt toisella tavalla. Ainakin kahdesta kohdasta bongasin nimityksen Hougenin luolasta ja asunnosta. Näiden tilalle olisi voinut kelvata esim. päämaja tai olinpaikka.

Nero huutelee Ginille, Johnille ja Akamelle ilmeisesti turkulaisittain, että ketä sinä luulet minun olevan senkin nolla, tuon olisi voinut esittää kuka-sanalla.

Tämän tilanteen jälkeen Hook kertoo Ginille Weedistä ja Sakurasta ja neuvoo seuraavasti:"Kiiruhda hänen puolelleen." Parempi käännös olisi varmaan ollut:"Kiiruhda hänen luokseen."

Rocket soluttautuu Weedin porukkaan ja keskustelee Jeromen kanssa. Hän selittää, että Weedin on näytettävä nyt aivan tavalliselta pennulta. Jerome olisi voinut vain vihjata Weedin näyttävän nyt vain tavalliselta pennulta.

Ennen kuin Reika lähtee Hougenin matkaan hän toteaa, että naisen on tehtävä mihin pystyy unohtamatta mitä hän haluaa.  Lauseessa näkyy sanojen monimutkaisuus, jolloin olisin sanonut että naisen on tehtävä mitä pystyy, unohtamatta mitä haluaa.

Muutama lause aiheutti vähän wut-fiilistä. Esimerkiksi Weedin, Smithin ja GB:n matkatessa kertoja selittää, että Weed, Ginin poika joka voitti ihmisiä syövän karhun Akakabuton... Ei ole ainakaan minun korviini vielä kantautunut tietoa siitä, että Akakabuto olisi jonkun ihmisen hotkaissut.

Toubei saa vastaansa Kamakirin porukan yrittäessään pelastaa Kyoshiroa ja Giniä. Hän sanoo, ettei Hougenin joukolla ole sydäntä ja myötätuntoa ja etteivät he elä toisensa puolesta. Hougenin tappaaminen on kuulemma väärin. Uskon, että tässä haettiin sitä ettei Hougen saisi tappaa/hänen tekojaan ei hyväksytä, jolloin ilmaisu on aika epäonnistunut.

Mel taistelee Genban alaisia vastaan Torahampaalla ja kerronta kertoo tapahtuneesta siten, että Mel haastoi rohkeasti etujoukon, joka oli tullut vakoilemaan. Voi olla, mutta tarkoituksena oli kyllä varmaan vallata Torahammas.

GDW:n tekstityksiin pätee sama kuin, mikä GNG:kin tekstityksiin. Tiivistäisin sanojen ja yksittäisten kirjainten välejä hiukan. Pidän kuitenkin siitä, että hahmojen ajatuksia/kerrontaa on kursivoitu. Se on pelkästään tyylillisesti mainio keino, mutta myös siltä kannalta että ne erottuvat normaalista puheesta. Lisäksi kääntäjä on mielestäni keksinyt hyviä vastineita eri haukkumasanoille (räkäkuono jne).
GDW:n tekstitykset eivät kyllä ole mitenkään erityisen huonoja. Ainoastaan turhia välimerkkejä ja kieliopillista puolta voisi parantaa.

Hamstraatko?

Olen miettinyt, että millä tavalla hamstraaminen ilmenee juuri omalla kohdallani. Keräänkö samoja figuureita eri värisinä, kokosina tai olenko ostanut esim. saman mangan toiseenkin kertaan.

Näin äkkiseltään tulee mieleen, että keräilyn alkuaikoina tuntui kuin olisi ihan pakko kerätä kaikki GNG:n julkaisut. Näin ollen minulta löytyy jokaisesta julkaisusta joitain mangoja, lukuunottamatta viidennettä. Nyt olen kuitenkin ainakin vuoden ajatellut, että extrattomat julkaisut tai osat menevät jossain vaiheessa myyntiin. Tässä mielessä olen siis päässyt eroon "asenteesta" haalia turhia mangoja.

Kenties Rikin ja Gaidenin toiset julkaisutkin voisi myydä.

Figuurien kohdalla ei ole järin hirveätä hamstraamista. Minulla on kyllä tavoitteena kerätä hopeat ja pronssiset GNG:n figuurit. Mutta hintojen takia ostamiseni on niin laiskaa. Myönnän kuitenkin, että minulla on tarve saada juuri kyseiset figuurit. Ei välttämättä eri kokoisina, noissa väreissä ainakin. Mahdollisesti kaikki figuurit.

Suomimangan kohdalla olen ostanut GNG:n ja GDW:n ensimmäiset kaksi osaa kahteen kertaan. Molemmista kun sai nimittäin aikoinaan julisteen, mikä riitti ostamiseen. Myös Meteor Giniä tulin ostaneeksi ensimmäisen ja toisen painoksen, kenties hetken mielijohteesta kun ensimmäisessä oli virheitä. Näillekin mangoille pitäisi keksiä muuta käyttöä kuin, että ne olisivat omassa hyllyssäni.

Näin yleisesti ottaen en ole hirveä hamstraamaan esim. samoja tuotteita. Olen nähnyt keräilyn saralla mm. sitä, että GNG:n mangaa on ostettu kahteen kertaan. Toinen luettavaksi ja toinen ns. koristeeksi. Mikäs siinä, mutta itse en vain moiseen pystyisi. Vastaavasti keräilytarravihkoa on voitu ostaa erilaisen väriviivan takia pariin kertaan. Itselleni on riittänyt vain yksi kappale, vaikka ymmärrän miksi tällainen keräilijöitä kiinnostaa. En näin yleisesti ottaen tykkää mistään oheistuotteesta niin paljoa, että sitä tulisi kerättyä useana eri kappaleena (enkä edes laskisi figuureita tähän). En tee ylimääräisillä kappaleillakaan mitään, mutta kaipa ne voisivat olla tarpeellisia jos kappaleella x tapahtuisi jotain. Mutta jotenkaan se ei ole itselleni syy mennä ja ostaa.

Muunlaista hamstraamista minulta ei kai löydy kuin mangojen osalta jokunen. Kokoelmastani löytyy nyt kuitenkin sellaista tavaraa, joka itseäni kiinnostaa/josta pidän. Kenties suurta määrää voi ajatella hamstraamisena tai muuten negatiivisessa valossa. Mutta näen, että siinä on aika iso ero, onko tavaraa jota vain kerää/hamstraa turhaan tai jotka ovat oikeasti osa kokoelmaa. Se on kyllä totta, että keräily muuttuu vuosien mittaan ja voi ollakin, että onkin joskus ns. hamstrannut jotain turhaa josta pitäisi päästä eroon tänä päivänä.

Johnin teko: karhunpentujen tappaminen

John kohtaa viattomat karhunpennut metsästysretkellään. Ei kulu kauaa, kun karhunnpennulta on väännetty niskat nurin. Ginin estelyt eivät myöskään pidättele koiraa, vaan toiseltakin vedetään kurkku auki. Johnin teko aiheutti paheksuntaa etenkin Ginin silmissä, jolloin tekoa voi arvioida. Oliko se oikeutettua tai edes kannattavaa?

On myönnettävää, että Ginillä ja Johnilla on täysin erilaiset näkemykset taustalla. John menee sillä ajatuksella, että saalis on saalis ja se on tapettava. Tämä on metsästäjälle normaali vietti. Gin taas ei ole ns. perustanut kaikkea metsästämiselle, jolloin se eroaa Johnista sillä että hän voisi itse tehdä sääntöön poikkeuksen. John ei. Melkeinpä jopa kuvittelisin Ginin ja Daisuken jättävän pennut rauhaan sen sijaan, että olisivat tappaneet. Aiheuttihan jo emon tapattaminen suurta tuskaa ja he ymmärsivät päälle käymisen johtuvan pentujen suojelusta. Tätähän Daisuke rinnasti siihen, miten Akakabuto oli riistänyt heiltä Rikin.

Mutta Gin oli kuitenkin ihan aiheesta vihainen. Eli kyllä tällainen leveily ja ylpeily tuli sieltä esiin. Mangassa vieläpä pahemmin, mutta animessa Johnilla ei ollutkaan mahdollisuutta suunvuoroon.. Animen puhumattomuuden takia. En siis tästä näkökulmasta ajateltuna hyväksy koiran toimintaa. Siinä oli oma törkeytensä sekä rehvastelunsa eikä karhunpennuilla ollut mitään mahdollisuutta puolustautua/he eivät olleet tehneet mitään. Mutta katsoako sitten Daisukea ja Giniäkään niin hyvällä emon tappamisesta? Pärstään nuolia ja sen sellaista. En tiedä. Moraalisesti ajateltunahan sekä pentujen, että emon tapattaminen oli väärin. Pedon/vihollisen/vaaran näkökulmasta ei.

Onkohan tätä Johnin tekoa mietitty edes seurausten kannalta? Kyseessähän oli Akakabuton pentuja ja mm. heidän myötään tämä karhuarmeija olisi lisääntynyt. Siinä olisivat Ohun soturit ja muut olleet vaarantamassa itseään henkensä uhalla. Näin ajateltuna John teki ikään kuin palveluksen, vaikka en mene sanomaan pitäisikö siitä saada kunniaa vai ei. Ehkäpä jos tilanne ei olisi ollut niin karu, että siihen liittyi vieläpä itse emokin tms. Jotenkin minua mietityttää se, että oliko Johnin ns. tyytyväisyys edes väärin? Jos kyse oli kuitenkin itse vihollisesta, pentujen avuttomuutta ajattelematta..

Seuraavat ajatukset sisältävät spoilauksia Takahashin uutuussarjasta Ginga: The last wars, joten jos et halua spoilaantua, lopeta lukeminen tähän. Sen verran sanon, että aihe liittyy kyseiseen sarjaan.
Johnin toiminta ei alakaan näyttää rumalta, kun sarjassa kerrotaan miten Akakabuton sukulaispennut olivat vainottuja muidenkin Ohun sotureiden toimesta. Vaikka kyllähän John tappoi Monsoonin veljen, mutta nyt muutkin olivat jo hyväksyneet tämän toiminnan. Toisin kuin GNG:n aikaan.
Olikohan käsky lähtenyt Giniltä alunperin vai mistä moinen oli saanut alkunsa? Kaikki olivat samaa mieltä tappamisesta? Ja tässä oikeastaan tulee juuri se mistä puhuin aiemmin. Aikoinaan kun John tappoi kyseiset kaksi pentua, yritettiin estää Akakabuton hallinnon jatkuminen. Nyt tämä onkin jo ongelma uudessa sarjassa ja sitä on vaikea kitkeä pois henkiä uhraamatta.
Mutta kuten näemme hybridisaagan kautta niin, eihän hallinnon jatkuminen ollut näistä Johnin tappamista pennuista kiinni. Yhtälailla oli mahdollisuuksia siihen, että karhut palaisivat vielä joskus uutena uhkana. Eikä tätä voisikaan tiedostaa ennen kuin on liian myöhäistä.. tältä pohjalta näitä karhujuttuja on ainakin nyt luotu.
Karhuilta rauhassa oleminen ei ollut ikinä 100 % varmaa, vaikka kenties tällainen onnellinen loppu olisi voinut olla todellisuudessa. Takahashi meni tosin tätä muuttamaan ja koirat eivät voineet tähän vaikuttaa. Nyyh.
Mutta kun GNG:stä on niin paljon aikaa, tuntuu oudolta että vielä löytyisi joku Akakabuton pentu. Ehkä ne Johnin tappamat pennutkin olivat osoitus siitä, mitä voi käydä tulevaisuudessa. Sekasorto on irrallaan.

GNG/SSY-mangaa

Pahoittelut tämän postauksen myöhäisyydestä. Saavuin tänään kotiin väsyneenä pitkältä matkalta, mutta nyt on taas edes hetken rennompaa.

Ostin Huuto.netistä jokin aika sitten thaimaalaista mangaa ja näistä yksilöistä olinkin erityisen kiinnostunut. Mangoissa on se erikoisuus, että niissä on useita lukuja sarjoista GNG, SSY ja Shirobe (viimeinen ei ole Takahashin sarja). Shirobe on kuitenkin kovin GNG:n tyylinen, mutta siinä on karhukoirana naarashahmo. Lisää infoa voit kurkata täältä.

Ostamiani mangoja oli kaiken kaikkiaan viisi kappaletta, numerot 1-5. Ensimmäisessä on 143 sivua, toisesta neljänteen 144 sivua ja viidennessä on 128 sivua. Mangoissa ei ollut oikein ylimääräisiä mainossivuja, vaan ne oli laitettu kansiin. Mutta Hopeanuolen puolella olin kuitenkin bongaavinani hieman erilaisempia lukukuvia.

En omista Shiroi Senshi Yamatoa, jolloin en ole varma, alkaako tarina ihan alusta. Mitä saan sivuista irti niin, näyttäisi siltä että Yamatoa kuljetettaisiin häkkiinsä koirataisteluja varten. Koira yrittää jopa paeta, mutta ei onnistu aikeissaan. Myöhemmin näytetään koirataisteluja, joihin Yamato osallistuu. Tätä tarinaa on 41 sivua, jonka jälkeen siirrytään Hopeanuolen pariin.

Hopeanuolen tapahtumat alkavat mangassa siitä, kun Benin porukka odottaa sateen lakkaamista ja on aikeissa tavata Mossin. Tätä tarinaa on 59 sivua, jonka jälkeen loppu on Shirobea. Kyseinen sarja alkaa selkeästi ihan alusta.

Juoni jatkuu näistä tapahtumista eteenpäin ja kullakin sarjalla on se parikymmentä sivua käytössä. 

Viidennessä mangassa, viimeisessä luvussa SSY:tä näytetään kuinka Yamato on saanut turpaansa ja on hoidettavana. Koira saatetaan omistajansa Ryōn luo ja jälleennäkemisen tunne on valtava. Tähän tapahtumat oikeastaan päättyvätkin. Tarinaa ei ollut kuin 14 sivua.

Hopeanuoli on vuorostaan edennyt siihen pisteeseen, että Ohun soturit löytävät Kogat syömästä Igaa. Tarina päättyy niihin tunnelmiin, kun Gin jää jumiin veden varaan. Tätä tarinaa on sellaiset 59 sivua.

Shirobessa päästään karhun jäljille, mikä johtaa jokeen päätymiseen.

En ole itse aivan varma, minkä verran nimenomaan näitä mangoja on. Mutta koska Shirobe jää vain vähän kesken, on helppo ajatella että ainakin yksi osa löytyisi vielä. GNG:kin on kieltämättä aloitettu oudosti, ei edes alusta tarinaa. Olisiko sarjaa edes ollut tarkoitus saada käsiteltyä loppuun muissa mahdollisissa mangoissa? Vai olivatko nämä vain lukupaloja? Epäilen.

Kyllähän näissä mangoissa parhautta ovat nimenomaan kannet, joissa on yhdistelty GNG ja SSY. Nämä sarjat ovatkin niin lähellä toisiaan monessa mielessä, että pidän tätä vain hyvänä juttuna. Värit ovat todella kauniita ja "vanhoja." Toisaalta asetelmien toteutuksen voi kokea häiritseväksi. Gin ei näytä kuuluvan taustoihin, jossa SSY on niin keskeinen ja on tämän takia niin irrallinen. Mutta joka tapauksessa pidän sitä hienona, että nyt minulta löytyy Shirobea paperisessakin muodossa.

Koskaan ei ole myöhäistä Ginga-blogata

Innostuin viime kuussa toteuttamaan yhtä Gingaan liittyvää projektia. Päätin nimittäin luoda kaksi blogia, jotka säilöisivät kuvia GNG:n kalvoista ja GDW:n gengoista.

Olen aina halunnut löytää kalvojen ja gengojen kuvia helpommin sen sijaan, että se edellyttäisi hirveää määrää googlettelua. Eli olen kaivannut yhtenäisempää paikkaa, josta kalvoja ja gengoja löytyisi ja niitä pääsisi katselemaan. Tämä on oikeastaan kummankin blogin idean taustalla. Säilöä näitä kuvia, aarteita jotka kertovat lisää Ginga-sarjoista ja niiden ajasta.

GNG:n kalvoja on Hopeanuolen animaatiokalvoja koskeva blogi. Ja Weedin Gengoja ajaa saman asian gengoja koskien. Kumpikin blogi on tosiaan tarkoitus pitää kuvablogina, jolloin postailen tietyn ajan välein.

Kuvat tulevat erilaisten huuto- ja nettikauppojen sivuilta ja joitain keräilijöiden omia yksilöitäkin saattaa olla, jos kuvia ei muuten löydy. Joka tapauksessa itse en kuvia omista.

Tällä hetkellä vain GNG:n kalvoja blogissa on banneri (Herun suunnittelema) ja Weedin Gengoja blogille en ole vielä sellaista ehtinyt edes kaavailla. Liikaa kiireitä, mutta aika näyttää. Blogit ovat vasta niin alkuvaiheilla.