maanantai 30. kesäkuuta 2014

Kuvamokia

Olen tovin ottanut Weedin animesta kuvamokia keskittyen pääsääntöisesti kuviin, joissa on unohdettu värittää kuviot tai sitten niitä ei ole ollut ollenkaan. Huomasin kuitenkin, että mangasta on helpompaa katsoa näitä mokia kun ei tarvitse tehdä kuten animessa eli joutua jopa pyörittämään jaksoja ihan kokonaan. Muutenkin se voi olla vaivalloisempaa.

Ja kun anime on kohtalaisesti tehty ei sieltä iske oikein ottaa anatomiavirheitäkään kuten mangasta.

Kahdesta ensimmäisestä kuvasta on unohtunut värittäminen kokonaan ja sitä seuraavissa voi huomata anatomian hieman tökkivän ja jotain olevan liikaa. Nyt kuitenkin kun muistelen keskusteluita niin en ole enää edes varma, ovatko väritysvirheet välttämättä johtuneet Takahashista vai esimerkiksi värittäjien töpeksinnästä. Myös kuvassa jossa on ylimääräinen jalka on sen lisäksi ylimääräinen häntäkin. Kenties muokkaus ei ole mennyt ihan kohdilleen ja samaa on muissa mangoissa.

Manga 3 s. 75.
Manga 13 s. 57.
Manga 8 s. 24.
Manga 14 s. 135.
Manga 19 s. 203.
Manga 25 s. 9.

lauantai 28. kesäkuuta 2014

Kuukauden blogi: Tähdenlento

Ginga-bloggaaminen on yleistynyt parin vuoden sisällä, jolloin tulee kurkistaa näihin blogeihin yksi toisensa jälkeen. Tämän kierroksen aloittaa Satanican Tähdenlento Blogi ja matka pyrkii jatkumaan muidenkin blogien äärelle vähitellen.

Tästä pääset Tähdenlento Blogiin


1. Kertoisitko alkuun itsestäsi, faneutesi alkamisesta/löytämisestä ja blogistasi.
Netissä minut tunnetaan nimimerkillä Satanica, oikealta nimeltäni olen Satu - yllättäen. Olen 21-vuotias kohta Tampereella asuva neitokainen, näissä piireissä varmaan yksi akkamaisimpia faneja - olen nimittäin ammatiltani kosmetologi ja parturi-kampaaja.
Gingaa, tai pikemminkin Hopeanuolta, aloin fanittamaan vanhempieni mukaan jo 2-vuotiaana, kun enoni "esitteli" minulle Hopeanuolen laittamalla suomidubin 4 osan pyörimään televisiossa. Bloggaamisen pariin astuin ginga maailmassa vuonna 2012 alkuvuodesta, jolloin muutenkin olin aika innostunut bloggaamisesta ja päätin, että omistan gingalle oman bloginsa, sillä lifestyle blogini alkoi täyttyä ginga-aiheisista postauksista turhankin paljon. Muutenkin olin sitä mieltä, että bloggaaminen jostain tietystä animesarjasta olisi vähän erilaisempaa ja epätavanomaisempaa kaikkien niiden elämäntapa blogien rinnalla.

2. Olet kertonut, että kirjoitit aluksi lifestyle-blogiisi Gothic Chich Ginga-aiheisia juttuja, mutta halusit sitten mieluummin erottaa sarjaan kuuluvat asiat omaksi blogikseen, jolloin ihmiset alkoivat kiinnostua bloggaamaan Gingasta. Uskoitko että näin tulisi käymään? Mikä onkaan suhtautumisesi muihin ja uusiin Ginga-blogeihin?
Gothic Chic, kuten nimikin jo sanoo, on tarkoitettu ns. omaksi päiväkirjakseni, perinteisesti goottihenkiseksi lifestyleblogiksi, jonne kirjoittelen yleensä aiheeseen liittyvää tekstiä ja kerron omasta elämästäni melko laajasti kuitenkaan keskittymättä mihinkään tiettyyn aihealueeseen. Gingasta kirjoittelin sinne jonkin verran ja mietin, että koska suurin osa GC:n lukijakuntaa ei välttämättä ole kiinnostunut sarjasta kovinkaan paljoa, en halunnut sekoittaa suosikkisarjaani turhan paljoa blogiin, jonka tarkoitus on nimenomaan keskittyä minuun itseeni yleisesti, kun taas Tähdenlento on enemmänkin kaikille faneille suunnattu.
Itse asiassa en missään vaiheessa varsinaisesti miettinyt, että saisin gingablogiini varsinaisesti lukijoita, sillä kun blogia loin, oli Gothic Chicissä lukijoita muistaakseni 30, eikä blogini kiinnostanut ketään. Tähdenlennon suhteen kieltämättä hykertelin innoissani siitä, että vaihteeksi olen keksinyt omasta mielestäni jotain vähän tavanomaisuudesta poikkeavampaa ja halusin nähdä, mitä gingafanit tuumaavat, kun gingan fanittaminen viedään bloggaamisen tasolle (tuolloinhan gingablogeja oli muistaakseni 2-3 olemassa ja niistä ei oikein kukaan tietänyt mitään).. En oikeastaan edes muista, mitä edes Tähdenlentoa luodessani ajattelin - todennäköisesti itseäni, sillä olin juuri vasta palannut gingafandomiin takaisin.
Uusien blogien suhteen olen toiveikas ja ne tulee aina vilkaistua läpi, kun eteen tulee. Niitä on viime aikoina tullut ilmoille hyvin paljon. Yhteen aikaan moni blogi oli selkeästi innostuksen huumassa tehtyjä, jotka poistuivatkin melkein parin ensimmäisen viikon aikana. Nykyään ihmiset onneksi panostavat selkeästi enemmän ja moni tuntuu tietävän, mitä blogissaan aikovat käsitellä ja millä tavalla. Jokaiselle bloggaajalle on muodostunut omanlaisensa tapa blogata, mikä mielestäni on aina iso plussa ja herättää mielenkiintoa erotellen samalla fanit yksilöiksi massan seasta.

3. Kun lähdit luomaan Ginga-blogia, mikä oli sen tarkoitus ja mitä halusit Tähdenlennolta? Onko tarkoitus muuttunut noista ajoista vai onko se paikoin sama edelleenkin?
Tähdenlennon alkuperäisidea on säilynyt samanlaisena alusta aina tähän päivään saakka. Kun mieleeni juolahti alkaa kirjoittamaan blogia gingasta, tiesin heti, mitä sinne kirjoittaisin. Halusin ja haluan edelleenkin blogini painottuvan nimenomaan gingaan ja itse tarinaan niin laajasti kuin mahdollista. Halusin nimenomaan pohtivan blogin, joka kirjoittaa arvosteluja uusimmista julkaisuista. Oheistuotteetkin olivat aluksi aika isossa osassa, mutta ovat jääneet nyt pois kun keräilyintoni on laskenut nollaan. Sanotaanko näin itsekkäästi, että loin mielestäni blogin, jota itsekin lukisin.

4. Miten mielestäsi ulkomaalaisia faneja voitaisiin kiinnostuttaa bloggaamaan Gingasta?
Tämä on aika vaikea kysymys. Minusta bloggaamisen tulisi lähteä omasta tahdosta, ei painostuksesta. Jos joku haluaa blogin tehdä, saa sen tehdä ja silloin on todennäköisempää, että kirjoittamisesta nauttii aidosti. Ulkomaalaisia blogeja on harmi kyllä tietääkseni olemassa vain yksi (tai pari?) ja sekin käsittelee vain oheistuotteita. Ulkomaalaisilta faneilta olisi kiva lukea pidempiä tekstejä esimerkiksi siitä, miltä tuntuu olla fani "jossain kaukana, missä gingasta ei tiedetä mitään" tai miten ulkomaalaiset fanit suhtautuvat suomalaisten "suosimiseen". Ylipäätään haluaisin ehdottomasti lukea pohtivaa tekstiä ulkolaisen fanin näkökulmasta.

5. Mitä olet oppinut bloggaamisesta/miten se on muuttanut sinua? Mikä toimii/mikä ei? Onko bloggaamisessa ja näkyvyydessä jotain ahdistavaa?
Bloggaaminen on opettanut ainakin kirjoittamaan, pohtimaan asioita useammasta eri näkökulmasta ja kieltämättä olen ehkä oppinut kirjoittamaan asioista hieman neutraalimmin ja pehmeämmin kuin aiemmin. En tiedä, onko bloggaaminen varsinaisesti mitenkään muuttanut minua tyyppinä, en ainakaan itse ole huomannut mitään. Kun bloggaamisen aloittaa, on päivän selvää, että saa jonkin verran näkyvyyttä ja senpä takia se kieltämättä vähän ahdistaa, kun tietää, miten moni ihminen saattaa tekstejä lukea ja miten pienikin asia voi nostaa suuren haloon - senpä takia negatiivisten asioiden esittäminen neutraalisti ja pehmeästi on tärkeää, vaikka ainahan niitä mielensäpahoittajia löytyy.. Nyt kun blogini on saanut melkolailla näkyvyyttä gingapiireissä, tiedän joutuvani miettimään tarkkaan sanojani jopa blogini ulkopuolella. En kuitenkaan tätä harrastusta ota kuitenkaan turhan tosissani, mutta totuus on se, että kun itsensä asettaa netissä tietoisesti näkyville, voi työnantajakin löytää blogin vahingossa.

5. Mistä saat inspiraatiota teksteihin, videoihin, haasteisiin jne?
Inspiraatiota haen teksteihini keskustelufoorumeilla käydyistä keskusteluista, blogien kommenteissa käydyissä keskusteluista ja tietysti omasta päästäni. Ideoita alkaa tulvia yleensä silloin, kun jokin tietty asia painaa mieltä tai alan ihmettelemään jotain tiettyä seikkaa sarjassa yms.

6. Mihin olet tyytyväinen blogissasi? Millaisia asioita voisi parantaa/kehittää?
Mielestäni blogini erottuu hyvin joukosta. Se on selvästi yksi pohtivimmista blogeista ja sillä on omia perinteitä (esim. arvostelut, haasteet). Parannettavaa on kyllä paljon ja varmaan ensimmäisenä mieleeni tulee kielioppi, jota en täysin hallitse, vaikka lukion olenkin käynyt. En kuitenkaan usko, että pienet kirjoitusvirheet ketään tappaa, taitavat kuulua tietyllä tavalla asiaankin, eihän tässä mitään virallista tekstiä kirjoiteta.. Toisena sanoisin varmaan aiheiden kekselijäisyyden. Voisin ehkä enemmän panostaa keksimään jotain aivan uutta, en pidä ennalta-arvattavuudesta.

7. Mitä postauksia pidät onnistuneimpina? Entä koetko esimerkiksi häpeävän jotain postausta tai että jonkun olisi voinut kirjoittaa vielä paremmin?
Voi että. Blogissani on varmaan miljoona postausta, jotka haluaisin kirjoittaa uudelleen, mutten vain jaksa tai viitsi. Ne on jo julkaistu, joten nyt on myöhäistä katua. Löydän varmaan jokaisesta tekstistäni aina jotain hiottavaa tai keksin yhtäkkiä jotain uutta sanottavaa jostain aiheesta, josta olen kirjoittanut vaikka pari päivää sitten. Onnistuneimpia postauksia en osaa kyllä mainita, mutta olen ollut ihan tyytyväinen mielipidekirjoituksiini, niissäkin tosin on paljon vielä hiomista.

9. Millaisia neuvoja antaisit aloitteleville Ginga-blogin perustajille?
Aloitteleville bloggaajille minulla on yksi neuvo: Miettikää, onko teillä oikeasti asiaa, millä tavoin aiotte erottua joukosta, mikä tuo tyylinne esiin parhaiten, mihin asioihin aiot blogisi painottaa.. Blogia ei kannata luoda hetken mielijohteesta, vaan ajatusta kannattaa pyöritellä mielessä. Ideoita voi etsiä muista blogeista ja kehitellä niistä itselle sopivin bloggaustyyli.

10. Lopuksi. Mitä/millaisia asioita blogiltasi voi odottaa tulevaisuudessa?
Tällä hetkellä minulta voi odottaa lievää epäaktiivistumista. Olen muuttamassa heinäkuun alussa isompaan kaupunkiin ja vuorotöiden takia en ole ehtinyt kovinkaan pitkälle miettiä uusia aiheita blogiin, vaikkakin minulla on aina 1-2 tekstiä luonnostelussa. Olen harkinnut jonkin verran myös videobloggaamista, mutta koska olen sen suhteen aika laiska, saa nähdä, tulenko ideoitani koskaan toteuttamaan - minulla kun ei mitkään parhaimmat taidot editoimisen suhteen ole. Uusia tekstejä on kyllä tulossa, jatkan ainakin toistaiseksi tylsästi samaan malliin kuin tähänkin asti.

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Fanitus katkolla

Jossain vaiheessa oma Ginga-fanitus saattaa ruveta tökkimään, jolloin kiinnostus on ailahtelevaa. Eniten mietityttää kysymys siitä, miksi onkaan kiinnostunut sarjasta, kannattaako omaa faniuttaan kohentaa tai ylipäätään ylläpitää ja mitä se itselleen merkitsee. Hieman omia irtonaisia ajatuksia faniuden vaihtelevuudesta.

Lapsuusiässä oma faniuteni oli vahvimmillaan erilaisten leikkien johdosta ja tietysti vastaanotin sarjan aivan eri tavalla mikä on sitten vanhennettua ja kypsyttyäni päässyt muuttumaan. Eli se ei ollut mitenkään lapsuudelle tyypillistä miettiä, mitä oma fanius on ja saada sarjalle muuten syvällisempää merkitystä. Tuskin sitä edes laskikaan itseään jonkin sortin faniksi.

Vielä Weedin ilmestymisen aikoihinkaan en havainnut merkkiäkään kiinnostuksen hälvenemisestä. Mutta parin vuoden päästä sitä sai miettiä, että mitä seuraavaksi kun sarjasta en saanut enää mitään uutta irti. Muistan itse asiassa miten tuskaisaa aikaa se oli siltä kannalta, etten tuntenut osaavani ratkaista tilannettani itse eikä siitä mitä muut fanit kertoivat minulle ollut mitään apuakaan.
Oma reagoimiseni kuitenkin paljasti sen, ettei faniuden laskemisesta huolimatta sarja ollut menettänyt minulle merkityksellisyyttään ja fanius itsessään oli minussa elossa.
Tuolloin opin että se voi olla täysin sallittua ja normaalia että oma fanius edes joskus aiheuttaa laskemisen tai tasoittumisen tunteen. Mielestäni tärkeää oli hyväksyä se, jotta pääsisi eteenpäin.

Silloin kun fanitus on pahasti katkolla olen kokenut sen niin, että parasta olisi ottaa sarjaan etäisyyttä. Tuossa tilanteessa tulin tehneeksi niin lähes puolen vuoden ajan, kunnes koin sarjan uudella tavalla niin pitkän ajan jälkeen. En itse asiassa usko, että tauolla on mitään aikarajaa sillä se voi vaihdella vielä puolen vuoden jälkeenkin. Ehkä tärkeää onkin juuri keskittyä aivan muihin asioihin ja katsoa miltä tilanne näyttää paremmalle hetkellä. Tähän liittyen ajattelenkin, että uusilla sarjoilla on helposti mahdollisuus syrjäyttää Ginga-fanitusta, jolloin parempaa olisi ajoittaa uusien sarjoihin tutustuminen myöhemmälle.
Etäisyyttä tärkeämpänä pidän kuitenkin sitä tietoisuutta, että mille oma fanius sekä sarja perustuu.

Kun oikeastaan mietin tuota aikaa niin minulle tulee mieleen oman faniuteni silloisia heikkouksia.
Minulla ei ollut käytännössä ottaen kummoisia ja vakiintuneita ns. fanitustapoja eli enimmäkseen kaikki pyöri animen katselun ympärillä mikä johti sarjan kaavamaisuuteen ja ulkoa muistamiseen. Loppupeleissä kyse ei ole siitä eikä kuinka usein sarjaa lukee tai katsoo, vaan fanius on paljon muutakin. Mielestäni parhaiten sarjaa avaa keskusteleminen muiden ihmisten kanssa, mikä tuo uusia näkökulmia, tietoa ja uutta koettavaa.
Minulle tulee myös hyvin vahvasti mieleen se, että olisin ollut suppeakatseisempi ja osannut ajatella asiat vain yhdellä tavalla. Tällä taas voi olla perää siihen, että en vielä sen ikäisenä oikein osannut ajatella kummia ja minulla ei ollut malleja ajatteluun. Kuitenkin tänä päivänä koen sen niin, ettei tule jäädä tiettyihin asenteisiin, uskomuksiin ja mielipiteisiin. Ne muuttuvat koko ajan kuten muuttuu oma faniuskin sen mukana, jolloin ei voi edes olettaa tiettyjä asioita. Mielestäni näihin asioihin jäämisellä on se vaikutus, että menettää fanina asioita ja ei itsekään fanina muutu.
Omat asenteet ja sanat painavat siis faniuden vaakakupissa hyvin paljon. Tähän yhtenä lisäyksenä voi olla myös omat teot. Aikooko käsitellä päässään faniuttaan & yrittää elvyttää sitä vai päättää jo siltä seisomalta ettei kannata. Omakohtaisesti sanoisin tämän vaikuttavan suuntaan, jos toiseenkin. Minä olen päättänyt jatkaa ja se on ollut palkinto sinänsä oman faniuteni jatkuvuuden kannalta.

Mielestäni olen aina voinut vaikuttaa siihen mitä Ginga minulle merkitsee omin teoin ja valinnoin jahka olen ensin ylläpitänyt omaa faniuttani. Olen antanut vaikeina hetkinä tämän sarjan olla minulla kaikki kaikessa, antanut sille mahdollisuuden olla lähellä, olla osa minua ja arvojani. Se ei ole oikeastaan riittänyt, että olen tehnyt sellaisia valintoja vaan olen toteuttanut niitä käytännössä.

Viimeisimmät vuodet olen kokenut faniuteni erittäin horjumattomaksi enkä lakkaa ihmettelemästä lopputulosta. Miten olen saanutkaan rakennettua jotain niin vahvaa ja kestävää. Koskaanhan tämä ei ole ollut itsestäänselvyys, vaan aina on voinut olla tekijöitä tämän kaiken loppumiselle.
En siis voi sanoa, että tekemällä näin ja näin saisi/löytäisi varmasti avaimen pitkään taipaleeseen. Ihmisiä on erilaisia. Yhdelle Ginga on vain sarja toisten joukossa ja kolmannelle hyvinkin suurimpia elämän sisältöjä. Miksi kenenkään sarjan merkitys olisi vähempiarvoisempi tai huonompi?
Se millaista oma elämäni on ollut vaikuttaa eniten siihen minkälaiseksi näen Gingan ja mitä sarja minulle merkitsee. Valitettavaa on, että vaikka tietäisi mitä ja miksi niin ihminen ei voi koskaan tuntea sekä ymmärtää jonkun henkilön asioita sillä tavalla miten toinen on ne kokenut. Tällöin puheet jäävät pieniksi.
Tiedän silti tilanteita, joissa Ginga on pysähdyttänyt ihmisiä ja antanut heille voimaa elämiseen. Lasken itseni tähän kastiin kuuluvaksi sillä olen selvinnyt elämäni traumaattisimmista ja kipeimmistä asioista tämän sarjan kautta. Sen vaikutuksen merkitys ei vain vähene vielä vuosien jälkeenkään.

Minä ja Ginga olemme siis tehneet matkaa, mutta nämä vuodet ovat osoitus muustakin. Myös minä olen tehnyt yksin ja itsenäisesti matkaa kohti sitä mitä olen nyt. Se on haastanut minua muuttumaan ja kasvamaan ihmisenä. Väittäisin sen etten ole ollut valmis olevan yksiä faniuteni uhkia. Mutta minun olisi pitänyt tehdä se joka tapauksessa. Toinen kysymys on vain, että olisiko Ginga sitten enää pysynyt mukana?
On normaalia, että esim. ajanpuute voi tasaannuttaa tai laskea kiinnostusta. Mutta nyt kun vuodet ovat tehneet faniuteni pohjan en näe asioita, jotka onnistuisivat iskiessään viemään sen mennessään. Pidän sitä mahdollisena, että perusteita koetellaan mutta ne eivät tule kaatumaan kaikki kerralla. Etenkin jos viimeisenä on suuri pohja jolla pärjää vaikkei perusteita enää olisikaan.
Ehkä näihin alkuvuosiin palatakseni voisinkin sanoa, että aina vika ei ole ollut faniudessa tai sarjassa. Vaan se on voinut löytyä vielä syvemmältä: minuudesta ja epävarmuudesta jotka ovat onnekseni selkeytyneet erittäin paljon.

Voisin siis ajatella faniuden heittelevyyden yhteydessä sen tärkeyttä, että oppisi pysähtymään sekä kuuntelemaan itseään ja ennen kaikkea itsensä tulkitsemista sillä se tuo kummasti selkeyttä asioihin.

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Miten Sniper pääsi Rikin kädeksi?

Aina niistä ajoista lähtien, kun Sniper on puuhannut johtajansa Rikin selän takana tai aiheuttanut ongelmia Benin joukolle on meitä faneja mietittänyt kysymys siitä, miten dobermanni on edes päässyt Rikin upseeriksi.

Hopeanuoli mangan ensimmäisessä osassa Rikin kerrotaan olevan kahdeksan vuoden ikäinen. Tässä vaiheessa Riki toimii vain Gohein metsästyskoirana eli villikoirista koostuvaa laumaa ei ole ehditty koota. Tämä taas tapahtui noin puolen vuoden päästä, jolloin lauma saatiin kokoon ja oletettavasti Sniperkin löysi tiensä upseeriksi tuolla välillä. Muistinmenetyksen seurauksena Riki on aloittanut kokonaan uuden elämän kun hän ei muista poikaansa eikä muuta aiempaa elämäänsä.
En näe sitä loogiseksi, että Sniper olisi ilmoittanut itsensä Rikille ennen lauman perustamista eli näinä metsästyskoira-aikoina. Voi olla mahdollista, että dobermanni olisi kuullut Rikistä ja puheet koirasta olisivat kantautuneet teille tuntemattomille. Mutta tässä kohtaa Sniper olisi kaivannut jonkun syyn sille, miksi se olisi toiminut tuolla tavoin. Eli miten hän olisi itse päässyt tilanteesta hyötymään?

Kun ajattelee lauman perustamista niin pelkästään johtajan kädet alkavat muodostaa lauman tukijalkaa. Voin siis kuvitella Sniperin olevan ensimmäisiä käsiä ja muiden metsästyskoirien tulevan toisina. Ehkä Sniperillä olisi tässä kohtaa tärkeämpi merkitys ja hän osasi neuvoa Rikiä enemmän armeijaa koskevissa asioissa (Sniperin sotakoira-nimitys Meteor Ginissä sivulla 43).

Sniper ja Riki olisivat voineet käytännössä ottaen törmätä toisiinsa puolisattumalta, jolloin Riki olisi voinut paljastaa omista laumatavoitteistaan ja Sniper omasta osaamisestaan, jolloin se olisi päässyt oikeaksi kädeksi. Vaikka onhan tuo kieltämättä mielenkiintoinen ajatus, että kuinka kaukaa Rikin piti lähteä ns. etsimään tätä kumppaniaan. Uskoakseni ei kuitenkaan hyvin kaukaa, jos ajattelee Beniä, Crossia, Mossia ja muita.

Sniperin iästä ei puhuta GNG:n puolella juuri mitään ja aiempaa taustaakaan ei ole valotettu sen kummemmin. Sniperin luonnetta miettiessäni en usko, että hahmo olisi ollut alussa kiltti ja muuttunut pahaksi vaan se olisi ollut jo tuossa vaiheessa hieman päästään naksahtanut ja nähnyt tilaisuutensa otolliseksi. Vai olisiko Sniper tullut mustasukkaiseksi siitä, että se alkoi menettää asemaansa Rikin silmissä ja ruvennut katkerana juonimaan Rikiä vastaan ja havittelemaan johtajan paikkaa? Tuossa voi silti olla jotain perää, vaikka puolen vaihtoon en tämän hahmon kohdalla uskokaan.

Näistä teoista mitä dobermanni on saanut aikaan voimme huomata Sniperin olevan todellisuudessa ovelaa sorttia. Voisin siis kuvitella, että Sniper osasi kätkeä ja piilottaa itsestään tämän puolen ja käyttäytyä Rikin edessä nätisti. Ja näinhän se taisikin mennä. Se on mielenkiintoista, miten Riki ei saanut kuulla upseerinsa touhuista. Nyt kun ajattelee niin ainoastaan Gin, Smith ja Ben taisivat olla sellaisia jotka pääsivät asiasta jäljille. Miksi siis he eivät kannelleet johtajalleen Sniperistä? Vai pelättiinkö sitä, että Rikillä oli liian vahva luotto upseeriinsa jolloin mitään ei voitu ns. tehdä? Rikin kiireellisyydellä on varmasti osuutta asiaan, mutta kummaa etteivät kaksikon välit olleet niin läheiset vaan Sniper sai mennä miten lystäsi. Miksihän Riki ei välittänyt upseerinsa kulkemisestaan ja syvemmälle mentäessä näyttäisi kuin Sniperillä ei olisi enää mitään valtaa laumassa. Riki olisi siis voinut jättää dobermannin hyödyttömyyden ja näiden selän takana tehtyjen touhujen takia milloin vain.

torstai 19. kesäkuuta 2014

Ainainen Weed anime-viha

Weed-animen rantautuminen Suomeen oli vuoden 2006 tienoilla suuri pettymys faneille edeltäjänsä jälkeen. Anime sai erilaisia haukkuja huonon animoimisen ja laatikkokoirien osalta. Juoni ei myöskään ollut kovin mangaa seuraava, jolloin hahmoja ja saagoja tiputettiin pois. Tämä postaus ei suinkaan rakennu animen hyvien puolien ylistämiselle, vaan itse ilmiöön.

Jo hyvin varhaisista Weed-animen ajoista lähtien on netistä löytynyt monia laatua ja sarjaa paheksuvia kommentteja. Ihan kaikkialta: erilaisilta foorumeilta, fanisivuilta ja nettikauppojen sekä yksittäisten ihmisten laatimista arvosteluista. Aina ei ole välttämättä tarvinnut kirjoittaa kommentteja, vaan sarjan puutteellisuuksia on voitu viedä eteenpäin esimerkiksi kuvien kautta. Siinä missä nekin onnistuvat sanallisessa viestinnässä.
Olen äärimmäisen kiitollinen siitä etten käyttänyt hyvin paljoa Internetiä vielä 2006-2007 aikana tai etten eksynyt sivuille joissa olisi nimenomaan keskusteltu animen laadusta. Tämä siksi että olisin ennen pitkää antanut kommenttien vaikuttaa ja hallita omia ensimmäisiä katsomisiani. Näin ollen olenkin hyvin sitä mieltä, että luettavissa olevat kommentit ja jo maine huonosta laadusta vaikuttavat ja tulevat aina vaikuttamaan ihmisten suhtautumisiin. Varsinkin kun negatiivista sanottavaa tulee aina löytymään enemmän ja helpommin kuin positiivista. Jääkö omalle ajattelulle lainkaan varaa?

Koska olen ollut ns. eristyksissä ehkä näinä pahimpina Weedin alkuvuosina en ole ollut alttiina näille ensimmäisille pahimmille kommenteille. Mutta kuitenkin vähitellen aloin kuulemaan ja löytämään erinäköisiä mielipiteitä ja ehkä näin vanhemmiten en pidä animen huonoutta niin yksiselitteisenä kuin silloin vaahtosammuttimen kokoisena. Luulen hyvin vahvasti, että jos minulla olisi ollut heti siltä seisomalta pahoja ennakkokäsityksiä kommenttien siivittämänä olivat ne joko muuttuneet täysin tai vahvistuneet vain parin ensimmäisen kompastuksen jälkeen. Riippuen siitä millaisen voiman niille antaisin vai sivuttaisinko mielipiteet täysin kokonaan. Tosin pitäisin sitä ikävänä, jos en selviäisi edes loppuun asti tai että pitäisin vielä useammankin katselukerran jälkeen asenteitani ennakkokäsitysteni mukaisina. Se olisi minulta ja sarjalta pois sillä olisin jäänyt kokematta niin monia eri asioita, jolloin en haluaisi animen laadun olevan mikään este sarjalle.

Tähän asti olen saattanut kuulostaa harvinaisen typerältä ja sellaiselta, joka kieltäisi Weed-animessa olevan vikaa. Asia ei suinkaan ole niin, kyllä minä edelleen kiinnitän huomiota anatomiavirheisiin, kuvioiden puuttumisiin, typeriin ilmeisiin, vaihtelevaan piirtojälkeen ja kopioituihin kappaleisiin.
En ole koskaan osannut vihata tätä anime-sarjaa, minulla se on vain ollut yhtä surua todella huonoista lähtökohdista. Halpa budjetti, ei edes mahdollisuutta tehdä isommalla skaalalla GNG:n veroista taideteosta. Loputon kiire, ainaiset huolimattomat suoritukset. Yhtiö osaa piirtää vain ihmisiä ja ne jotka piirtävät koiria eivät ole läheskään parhaimmasta päästä. Anime vain halutaan ulos todellisena pohjanoteerauksena ja lisääkö motivaatiota edes sekään, ettei kyseessä ole mikään huippusarja ja kun tarkoitus on vain saada mangalle lukijoita?

Näistä ajoista on jo runsaasti aikaa ja aina välillä keskusteluja seuratessani huomaan samat asiat. Animen huonolaatuisuus on jo myönnetty. Mitä sitten? Saavutetaanko näillä keskusteluilla enää yhtään mitään vai kuinka kauan animen huonolaatuisuus on myönnettävä/tuotava esiin? Ihan uusille ja uusille faneille asti eikä edes yritettäisi vaikuttaa siihen mitä Weed sarjana todellisuudessa on?
Sarjan huonoutta peilataan edelleen animeen ja se vain leviää mitä pidän surullisempana asiana kuin itse animen huonoutta.

Rehellisesti sanottuna minua ei ärsytä animen vihaaminen enkä osaa edes vihata faneja sen takia. Tämä johtuu siitä, miten osaan samaistua siihen mitä Hopeanuoli on jolloin jatko-osalta voisi odottaa kovia itse animen ja mangan suhteen. Myönnän myös että fanien puheissa on jotain perää eikä tällaista tapahdu ns.aiheettomasti.
Vihaan ainoastaan sitä miten tästä ilmiöstä on tullut ihmisiä kuluttavaa ja juurikin miten laajalle huonolaatuisen animen seuraukset ulottuvat eikä niitä noin vain muuteta. Se edellyttäisi ihmistenkin muuttuvan. Vaan mitäpä sille voisi tehdä? Voisivatko ihmiset kenties tutustua ensin mangaan (1-30) ja sitten animeen? Mutta negatiiviset kommentit ja käsitykset ovat yhä ilmassa.
Masentavinta lieneen sekin, miten pelkkä anime voi vaikuttaa siihen halutaanko sarjasta keskustella. Ei, tai jos silloinkin niin jotain negatiivista.

En voi kieltää, etteikö vihapuheessa silti olisi jotain hyötyä. Nimittäin kun Weed-animessa on sinänsä ongelmia jo ihan mahdollisen Orionin tekemisen kannalta, voidaan vaatia mahdollista jatkoa Weedille muiden saagojen muodossa. Toki siinä piilee se vaara, että laatu on muotoa Studio Deen. Mutta ainakin me fanit osoitamme kiinnostustamme avoimesti myös sinne Japaniin päin. Ehkä se jopa nostaa haaveilua mahdollisesta remakesta ja siitä minkälaisen kohennuksen se voisi saada aikaan sarjan kuvan kannalta. Toistaiseksi pitää vain iloita Weedin mangasta ja toivoa, että se vaikuttaa tähän ilmiöön edes jotenkin.

perjantai 13. kesäkuuta 2014

Väärin luultua

Gingasta on voinut olla selvillä täysin väärää tietoa esimerkiksi huonolaatuisten käännösten takia. Mitä kaikkea me fanit olemmekaan luulleet todeksi? Mukana myös jokunen oma tyhmä luulo sarjan puolelta. Tämä ei jää suinkaan ainoaksi osaksi.

Jos tarkastelemme sukulaisuussuhteita niin esimerkiksi Jeromea on luultu Kaibutsun veljeksi, Lectoria ja Thunderia Sniperin pojiksi ja Beniä sekä Mossia velipuoliksi. Jerome tosiaankin käytti animessa sanaa tomo eli ystävä joka käännettiin animessa veljeydeksi. Benin ja Mossin tilalla oli vuorostaan samanlainen tilanne, kun Ben viittasi sukulaisuuteen nakama-sanalla, joka tarkoittaa enemmän kumppania/liittolaista. En muista enää tarkalleen mihin Sniperin "poikien" suhde perustui. Aluksi heitä nimitettiin dobermannin pojiksi ja myöhemmin alkoi tulla nimitystä oppipojista. Vääränlaisella käännöksellä oli varmaan osuutta asiaan yhtenä tekijänä, vaikka olihan kaksikkoa muidenkin ominaisuuksien puolesta erittäin helppo luulla Sniperin pojiksi. Ei pidä myöskään unohtaa, että dubbauksen seurauksena luultiin Gohein olevan Daisuken isoisä vaikka heillä on täysin eri sukunimet. Tuo selittyy ojiisan-nimityksellä, joka tarkoittaa pääsääntöisesti vanhaa miestä/isoisää.

Suomidubbaus teki sen, että luulimme Smithiä, Hyenaa, Madaraa ja Terrya naaraiksi. Mangan puolelta näin luultiin pitkään Pink Dragoninkin ja Joen kohdalla. Meteor Gin -tietokirjasta löytyi kuitenkin kohta, jossa Pink Dragonia kutsuttiin termillä okama, joka tarkoittaa miespuolista homoseksuaalia tai transvestiittia. Joen nimi käännettiin Jooksi (=kuningatar), jolloin luultiin Weedillä olevan sisko.

Ginin sisaruksilla oletettiin olevan nimet Hiya-n ja Giyan vaikka ne olivat vain pentujen vingahduksia Gohein lyödessä pentuja. Muistan miten ihmettelin sitä, miten Thunderia nimitettiin Sanderiksi. Se paljastui sillä, miten Japanissa ei ole th-äännettä jolloin nimet kirjoitetaan samalla tavalla.

Weed animen ilmestyttyä ryhdyttiin miettimään, oliko Chōrō, Vanhin mahdollisesti GNG:n ajoilta tuttu Kurojaki joka ei olisi kuitenkaan kuollut. Erityisesti tätä käsitystä vahvisti Weedin animessa Vanhimman ulkonäkö. Takahashi kuitenkin vahvisti kyseessä olevan kaksi täysin eri hahmoa saadessamme esittää mangakalle kysymyksiä. Suomimanga toimi toisena selkeyden antajana.

Monilla nettisivuilla on myös voinut olla täysin virheellistä tietoa. Ennen nykyistä Hopeanuoli.comin omistajaa siellä oli hyvinkin vääriä infoja Weedin ilmestymisen aikoihin. Esimerkiksi Rockettia ja hänen veljeksiään väitettiin sirkuskoiriksi mistä tulee mieleen Wilsonin tausta. Toinen virhe mikä on jäänyt vahvasti mieleen liittyy Kamakiriin. Hopeanuoli.comissa luki nimittäin yhteen väliin, että irlanninsusikoiralla puuttuisi/olisi leikattu toinen raaja. Tiedoista mainittiin myös jotain siitä, että hahmo keräisi pääkalloja. Joskus Kamakiri on maininnut haluavansa vastustajien päät, mutta tiedoissa se näytti olevan Kamakirille ominaista. Ainakin itse sain siitä sellaisen kuvan.

Yllä olevaan kuvaan viitaten olin lapsena ja leikatun nähneenä hyvin hämmentynyt tämäntyylisistä kohtauskuvista. Kun tiesimme ettemme omista leikkaamatonta versiota alettiin näistä kohtauksista puhua kuin ne olisi leikattu. Vaikka todellisuudessa niillä tehtiin kohtausta pysähtyvämmäksi ja voimakkaammaksi. Ginin Sniperin hampaisiin jääminen on toinen kohtaus, jonka ajateltiin olevan leikattu. Olihan se Crossin kompastumisen kanssa kovin samantyylinen.

tiistai 10. kesäkuuta 2014

Orion 29

Edellinen osa päättyi arvailuihin siitä, kuoliko Yamabiko vai ei.

Manga jatkuu suoraan tästä kohtauksesta ja Yamabikon kaulassa olevat haavat näyttävät pahoilta. Näky saa Siriuksen ja Orionin huolestumaan hänestä. Masamune säntää suoraan Weedin kurkkuun, mutta Weed osaa varautua siihen samalla tavalla. Kumpikin kierähtää ympäri lumeen toisista kiinni pitäen. Maassa olevan Masamunen niskaan tarttuu Sanada, raajaan Jerome ja korvaan Kyoshiro, jotka riepottelevat koiraa ympäriinsä. Kyoshiro onnistuu puremaan puolet Masamunen korvasta.

Jerome suutahtaa Masamunen puheille ja hyökkää tämän kimppuun. Yamabiko keskeyttää tilanteen huutamalla, ettei halua nähdä veljensä kuolevan. Myös Akame pitää Matheusta otteessaan ja Bonilla on täysin samanlaiset tuntemukset isästään kuin Yamabikolla veljestään, jolloin Akame päästääkin irti. 

Muut paitsi Orion etääntyvät Masamunen luota ja Kyoshiro kysyy Weediltä mitä heidän pitäisi tehdä. Weed vastaa ettei mitään, josta syntyykin sanasotaa. Koirat kääntyvät katsomaan ja huomaavat Orionin hyökkäävän Masamunea kohti ZTB:lla. Weed säntää väliin ja ihmettelee mitä hänen poikansa tekee. Ohun soturit eivät nimittäin menettele Orionin tavoin. Orion muistelee miten Masamune määräsi poppoonsa tappamaan Izoun perheen. Weed estelee poikaansa hyökkäämästä ja pitää lopulta aloillaan maassa, kunnes Weed antaa Orionin lähteä. Orion pitää kaikkia idootteina ja lähtee juoksemaan kyyneleisiin purskahtaen. Mutta Bon ja Sirius pyytävät häntä odottamaan. Akakamakiri ja Andy tulevat Orionia vastaan ja Izou juoksee ylhäältä ryhmänsä luota alas vierelle. 

Orionin tekemä ZTB alkaa vaikuttaa Masamuneen, suusta sinkoutuu verta. Masamune päättää tehdä itsemurhan ja rupeaa avaamaan mahaansa, vetämään suolia ulos. Gennai ihmettelee mitä hän tekee ja muut Ohun soturitkin juoksevat alas. Hetken päästä Masamune on kuollut. Yamabiko katselee kyynelehtien kuollutta veljeänsä. Sirius nappaa huivin ja peittää ruumiin sillä. Hän puhuu Yamabikolle Masamunessa olleen pahuutta, mutta olleen silti Yamabikon veli.

Bon menee isänsä luokse ja pyytää kaikkia kuuntelemaan, miten epäreilulta tilanne tuntuu hänen isäänsä ajatellen. Matheus yrittää puhutella poikaansa puolelleen isyydellään, mutta Bon ei pidä häntä isänään. Tästä muut yrittävätkin puhua Bonille. Matheus nousee ylös ja yrittää tehdä Masamunet, mutta epäonnistuu kun Sanada ei salli sitä. Matheus ihmettelee Sanadan suhtautumista, joka selittää sen olevan Ohun mahdollisuutta.

Hetken päästä Kenshin saapuu paikalle kannettuna. Hän ei olekaan kuollut.

Puheiden ja jutteluiden jälkeen Matheus lähtee joukkonsa kanssa. Bon seuraa tätä tilannetta ja kaipaa isäänsä. Hiro lähtee etsimään kadonneita pentuja, jotka ovat löytäneet kuolleen ruumiin. Hiro jahtaa Orionia pentujensa kansa ja Orion piiloutuu Crossin taakse. Reika ottaa miehensä rinnuksista kiinni ja painaa tämän maahan. Go Reika!

Matheus kävelee joukkonsa kanssa ja kaatuu maahan. Akame, Toshimitsu ja Tsukikage tarkkailevat tilannetta ylhäältä käsin, kunnes häipyvät melko pian. Matheus toivoo Ohun joukon pitävän huolta Bonista.

Rocket uiskentelee joessa, josta Gennai käy hänet noutamassa. Kawasemi on tehdä samoin, mutta Orion ehtii hypätä vedestä rannalle. Muu poppoo saapuukin Rocketin ympärille. He juttelevat pääosin tapahtuneista. Cross alkaa valoittaa tarinaa hänestä ja Sanadasta, joka tapahtui 10 vuotta sitten. Ben toi haavoittuneen salukin Sanadan luokse. Ben pyytää Sanadaa huolehtimaan Crossista ennen kuin hän lähtee. Crossin tila paranee ja Sanada huolehtii hänestä. Ben käy myöhemmin heidän luonaa ja on tyytyväinen, kun naaras voi hyvin. Koira joutuu pian lähtemään omistajansa luokse ja Cross jää huutamaan Benin perään. Sanada estää naarasta lähtemästä ja vähitellen Cross alkaa huomata tuntevansa jotain Beniä kohtaan..

Lopussa koirajoukko hyökkää Kenshinin porukan niskaan.

Yksi spoilerikuva. Kuvan katsominen omalla vastuulla!

lauantai 7. kesäkuuta 2014

Muut keräilytavaraa myyvät sivustot

Ginga-oheistuotteista puhuessa mietitään monesti mistä niitä voidaan ostaa. Luultavasti tutuimmiksi ovat tulleet Urumi, Ginga.fin kauppa, FutagoShop ja esimerkiksi Huuto.net. Mistä muualta oheistuotteita voikaan ostaa?

Gengoja eli animaatiokuvia saa ostettua mm. MadokaJapanin sivuilta. Gengat ovat mustavalkoisia johtuen siitä, ettei kuvia tarvitse enää nykyään värittää käsin. (Onhan Weed-animekin tehty koneella.) Niistä saatetaan ottaa kopioita, jolloin gengat eivät ole ainoita laatujaan. Mutta kannattaa kuitenkin pitää silmällä arvokkaita käsinpiirrettyjä yksilöitä!
Tavallisesti setti sisältää gengan, luonnoksia, tietokonemallinnoksia, välianimaatiokuvia ja memoja. Hintaan vaikuttaa vahvasti kuvan alkuperäisyys ja niissä esiintyvät hahmot.

Ginga Insane on neuvonut, että muuta vastaavaa studiomateriaalia voisi löytää esimerkiksi Takamura-Storesta ja Mandarake Auctionista.

Entä sitten sekalaisempaa (animaatiokalvoja, mangoja, oheistuotteita jne) tavaraa? Alla enimmäkseen huutokauppoja ja jokunen muu sivusto.
- Tradera  
- Yahoo Japan (Aucfanista pääset katsomaan vanhoja sulkeutuneita huutoja!)
- Ebay

Suomalaisista kirjakaupoista voin suositella Akateemista, Suomalaista ja Adlibrista.

Yksi oiva maksutapa ulkomaille maksamiseen on Paypal, jonka tarkempia ohjeita voit kurkistaa täältä. Japanilaisista sivuista Play-Asia, YesAsia, Japanese Games Shop ja CDJapan edellyttävät Paypallin käyttöä.

Myöskin Ginga-oheistuotteita valmistavan Creation Advancen sivuilta voi löytää kaikenlaista keräilytavaraa.

Minkälaisia hakusanoja kannattaa käyttää?
- Se riippuu sivustosta eli japaninkielisillä sivuilla ei välttämättä kannata hakea rōmajia käyttäen. Näille sivustoille sopivat parhaiten 銀牙 (Ginga) 銀牙 流れ星銀 (Ginga Nagareboshi Gin) 銀牙伝説ウィード (Ginga Densetsu Weed) 高橋義廣 tai 高橋よしひろ (Yoshihiro Takahashi). Jos taas Shiroi Senshi Yamato ja muut kiinnostavat niistä voi hakea samalla tavalla.

Muunmaalaisilla sivuilla luultavammin käyvät ihan normaalit sarjojen nimet (Ginga Nagareboshi Gin...). Mutta ruotsalaisilla sivuilla on voinut esimerkiksi joutua hakemaan sanoilla Silver fan, silver fangs son jne. ja sama päteneen muihin maihin ja kielen tuomiin omiin sarjanimiin.

keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Weedin 47. osa

Kysy- ja palauteosioon ilmestynyt toivepostaus Weedin 47. osasta.

Manga alkaa Venäjän sotakoirien ja Ohun sotureiden taistelun jatkumisella. Ohun sotureista Akame, Ken ja Kurotora pärjäävät hyvin taistelussa. Musashin ja Jaguarin kimppuun hyökkäillään rajusti. Gin on valmis taistelemaan Victorin kanssa, mutta koira ei ole moksiskaan Ginistä. Gin saa sen sijaan tapella alaisten kanssa ja hän iskeytyy maahan. Victor hyökkää ja Akame sekä Kurotora näkevät tämän, mutta ovat itse niin pahasti jumissa etteivät pääse auttamaan. Joku juoksee kuitenkin väliin.

Juoksija paljastuu Teruksi ja Gin yrittää päästä Victorin lähettyville. Alaiset iskevät niin Kyoshiroa kuin Giniä. Akame pääsee vapautumaan ja hyökkää Victorin kimppuun koiran kanssa maassa pyörien. Myös Musashin ja Tesshinin taistelemista näytetään.

Sillä välin Hidetoshi ja Daisuke ovat ajelemassa. Eräs koira juoksee tien yli ja herrat pysähtyvät katsomaan sen suuntaan huomaten lisää koiria juoksemassa. Etunenässä juoksee muun muassa Weed, GB, Hiro ja Rocket. Vähän ajan päästä he alkavat olla lähellä muita rotkoon joutuneita.

Bozlef höykyttää erityisesti Jeromea ja Jaguar yrittää raivata tietänsä Bozlefin luo. Kyoshiro saa lennätettyä koiran sivuun ja Musashi tyrkkää Bozlefia kauemmaksi Jaguarin hampaisiin. Jaguar heittäytyy, yhä Bozlevista kiinni pitäen, kallion seinämää päin. Bozlevin pää aukeaa iskusta ja hän kuolee siihen paikkaan. 

Victor riepottelee Giniä ja heitttelee häntä. Koirat painivat ja muut paikallaolijat huomaavat kaksikon takaa pilkottavan tumman hahmon. Se on Maxime, jonka ilmestyminen keskeyttää taistelunkulun. Tässä vaiheessa mangaa näytetään Weedin poppoon juoksemista ja Hidetoshin sekä Daisuken säntäilyä. Hidetoshi on hävytön, kun pysähtyy polttamaan tupakkaa ja on jättää Daisuken matkasta.

Seuraavaksi Victor ja Maxime alkavat taistella verisesti. Kyoshiro nähdään jälleen kerran potkimassa kiviä Victorin naamalle ja ilmeisesti kaksi muuta Victorin omaa alaista yrittää estää johtajaansa. Tämän jälkeen yhä useampi koira alkaa taistella. Lydia menee veljensä luokse ja jatkaa tovin kuluttua taistelua. 

Hiro ja Mel juoksevat lauman kärjessä ja huomaavat pysähtyessään tuonempana juoksevan Aramin porukan. Weed ja muut alkavat olla lähellä rotkoa, jossa Musashi taistelee kehumisen arvoisasti. Gin lähtee tekemään ZTB:tä Victoria päin. Välissä olevia koiria loukkaantuu, mikä hämmästyttää Victoria. Hidetoshi ja Daisuke huutelevat lähettyvillä ja koiria juoksee heidän ympäriltään. Victorin alaiset tarrautuvat Ginin raajoihin kiinni ja Victor tarraa Ginin kurkkuun. Juuri kun Victor on nostamassa Giniä ylöspäin Weed juoksee rotkoa alaspäin. Weed hyökkää Battougalla, joka tosin menee ohi kaksikosta. 

Manga päättyy siihen, kun Hiron poppoo ilmestyy rotkon toisesta suunnasta.
(c) Blogini manga- ja animekuvia saa käyttää. Sama koskee myös yksittäisiä oheistuotekuvia.